Kaksi viikkoa kisoihin

Kisailmoittautumiset on tehty, ja pitkän radan SM-kisat häämöttävät kahden viikon päässä. Parauimareidenkin lajit on jaettu nelipäiväisten kisojen eri päiville siten, että uimarilla on vain yksi 50 metrin uinti yhtenä päivänä. Niinpä Tinjankin kolme kisauintia ovat kaikki eri päivinä. Sitä ennen on kuitenkin vielä valmistautumisten aika.

Maltan kisojen divisiointilähtöön valmistautuminen

Maanantain silmäkontrollissa oli helpottavaa kuulla, että silmä on hyvässä paranemisvauhdissa. Uintitreenejä saa jatkaa, mutta myös silmän antibioottitippojen laittoa jatketaan. Seuraava kontrolliaika on juhannuspyhien jälkeen.  

Kostutustippojen lisäyksestä tulee pysyvä tapa. Kaksi tippaa päivässä ei enää riitä. Kuivasilmäisyys on todennäköisesti yleisin silmäsairaus. Tinjalla kuivasilmäisyyden aiheuttaa pari kertaa operoitu yläluomi, joka jää hieman raolleen nukkuessa.

Toimintarajoitteet haasteena

Kun lupa oli saatu, niin matka jatkui tuttuakin tutummalla uimahallille.

- Maanantaina tein omatoimitreenin Kalevan uimahallilla: selkää edellisestä treenikerrasta ja rintaa sekä vaparia. Menin kaikki lajit keskittyen potkuihin. Kävin läpi selkäuinnin potkuja, ettei polvi nouse liikaa vedenpinnan yläpuolelle, vaan että nilkat potkii. On vähän vaikeeta saada nilkat oikeeseen asentoon. Mun jalat on jäykät.

- Rinnassa käsivedot kaipaavat vielä hiomista. Kyynärpäät ei ota kunnolla veden vastusta, jolloin rintakehä ei nouse veden pinnan yläpuolelle.

Starttihyppyjen hiomista

Viikon uinnit jatkuivat tiistaina uimaseuran treeneillä. Ohjatuissa treeneissä rata on varattu harjoittelijoille, mikä helpottaa erityisesti lähtöjen harjoittelua. Lähtöasennoissakin syntymälahjana saatu lihasten jäykkyys luo haasteita. Tällä viikolla harjoiteltiin Track start -hyppyjä eli pikajuoksulähtöä.

- Keskityin starttilähtöihin hyppypallilta. Etujalka oli suorassa, takajalka ponnisti vauhtia. Starttihypyn lähtöasento tuntui aluksi vaikealta, mutta alkoi vähitellen mennä. Rinnassa ja vaparissa yritin päästä lähtöliu’ulla lippusiiman ali.  

- Selässä harjoittelin sitä, että jalat on alempana ja pysyy paikallaan, mut kädet vetää pikkusen ylöspäin. Nyt kantapäät olivat jo veden pinnan alapuolella ja varpaat jäivät vedenpinnan yläpuolelle. Selkäuinnin lähtöasennossa on hiomista, että kädet löytävät oikean asennon tukitangosta.

Vaparia räpylöillä ja lättäreillä

Kolmannen kerran uima-allas kutsui torstaina. Aurinkoinen sää oli kutsunut monet muutkin uimaan. Harjoitukset alkoivat lyhyellä radalla, koska siellä oli tyhjempää. Sitten täytyi taas siirtyä pois uintiryhmäläisten tieltä 50 metrin altaalle, jossa oli valittavana kolme rataa. Lämpimän sään vuoksi suuri osa väestä oli onneksi maauimalan puolella. Siksi radoilla mahtui hyvin uimaan, eikä ollut yhtä aikaa liian montaa uimaria samalla radalla.

- Tein uintivälineiden avulla omatoimitreeneissä kesäkuun alussa olleiden tiistaitreenien harjotukset. Laudan kanssa menin vaparin potkut. Sen jälkeen otin räpylät ja lättärit. Räpylöillä menin myös vaparin potkut. Aluksi oli räpylät ilman lättäreitä, silloin jalat potki kovempaa. Piti hakea oikea käsivetoasento, että voin tehdä saman lättärien kanssa. Lättärit otin mukaan, et sain voimaa käsivetoihin. 

Kolme kertaa oli riittävä treenimäärä tälläkin viikolla: pikku hiljaa eteenpäin. 


Matka kohti SM-kisaa jatkuu

Espoonlahden uinneissa 10.4.2022

Maanantaina silmälääkäri antoi luvan aloittaa uintiharjoitukset. Silmä oli lähes parantunut, ja lääkärikin ymmärsi SM-kisojen merkityksen. Ohjeena oli välttää vielä saunomista, koska hiki voi kuljettaa bakteereja silmään, sekä käyttää uidessa uimalaseja. Seuraava kontrolli olisi viikon päästä.

Maanantai oli vielä lepopäivä, mutta tiistaina oli ohjatut treenit. Bussit olivat myöhässä, joten pari uimaria pääsi Ylöjärvelle hieman myöhässä. Lisäksi Tinja oli unohtunut uimakorttinsa kotiin. Onneksi asian sai selvitettyä kassalla, ja Tinja sai kertakäyttökortin, jolla pääsi pukuhuoneeseen.

- Tiistaina mentiin kisalajeja. Saatiin vetää omat alkuverrat. Sain uida selkää koko treenin. Menin kovia käsivetoja selällä. Piti kiinnittää huomio käsivetoihin ja vartalonkiertoon. Käsien pitää mennä pidemmälle taakse, et voi tehdä vedon. Katsottiin käsivedot treenin lopuksi, et sain ne oikein.

Omat treenit jatkuvat

Torstaina uimahallissa oli paljon väkeä. Samalla radalla ui monta ihmisiä. Tinja löysi kuitenkin altaan, jossa oli vain kaksi uimaria hänen lisäkseen. Se oli hyvä, sillä selkäuinnin treenaaminen on helpompaa, jos ei tarvitse pelätä törmäävänsä muihin.

- Torstaina treenasin tiistaina opittua ja menin rintaa lisäksi. Rinnassa kiinnitin huomion liukuun ja käsivetoihin sekä potkuihin. Uin 1700 metriä yhteensä. 

Rintaa uidessa lasien sivuilta voi välillä päästää vettä laseihin. Uinnin jälkeen ei kuitenkaan ollut erityisiä tuntemuksia. Silti oli hyvä levätä ja seurata silmän tilannetta. Viikonlopulla silmä alkoi olla kaikinpuolin normaali, ja luomen avaaminenkin tuntui normaalilta. Siksi Tinja uskaltautui uimaan vielä tänäänkin.

Sunnuntaina hallissa oli rauhallinen päivä. Aluksi oli tyhjiäkin altaita, mutta sitten alkoivat uimaseuran uintitreenit. Tinjan piti siirtyä toiselle radalle. Harjoittelu jatkui kolmen muun uimarin kanssa samalla radalla. Muut osasivat ottaa huomioon toiset uimarit ja harjoittelu jatkui sujuvasti. Jonkun ajan jälkeen kaksi muuta uimaria lopetti uimisen.

- Tänään uin kisa-altaassa selkää ja rintaa: 1550 metriä uitu. Otin tiistain treeneissä opitut jutut huomioon. Selkää uin ennen kuin Uitan ryhmä tuli. Sen jälkeen vaihdoin rataa ja uin suurimmaksi osaksi rintaa. Kun pari uimaria oli lähtenyt ja oli vain yksi uimari mun kansaa, niin pystyin tekemään vielä selän.

Neljän kerran harjoitteluviikko jää suunnitelmaksi. Mutta innostus uinnin treenaamiseen on ennallaan.

- Kaikki kolme uintitreeniä olivat rankkoja, mutta ne olivat sen arvoisia. Aion treenata ennen kisoja verravauhdilla kisalajeja, jotka uin SM-kisoissa ja keskittyä käännöksiin ja maaliintuloon.




Harjoittelua ja mitalikahvit eduskunnassa

Maltan reissulta tulleita mitaleja juhlittiin tällä viikolla. Mutta uintiharjoituksia täytyi rajoittaa.

Kuva: K-supermarket Westeri

Maanantaina oli tarkoitus mennä viikon ensimmäisiin uintitreeneihin. Niinpä Tinja suuntasi työpäivän jälkeen lähimpään uimahalliin. Halli oli kuitenkin kiinni. Googlaamalla selvisi, että uimahallissa oli juuri sinä päivänä alkanut huoltotoimenpiteet. Halli oli suljettu lähes kahdeksi kuukaudeksi.

Myös toisessa uimahallissa alkoi huolto samana päivänä. Kolmas halli olisi ollut auki, mutta seikkailu oli kestänyt matkoineen sen verran kauan, että harjoitukset jäivät aikomukseksi.

Potkuja ja käsivetoja


Sen sijaan tiistaina Tinja ja muut parauimarit pääsivät altaaseen. Pientä seikkailua siihenkin liittyi. Urheilutalon uimahallikortti unohtui ensin kotiin, ja oli palattava vielä hakemaan se. Onneksi bussiyhteydet Tampereen ja Ylöjärven välillä toimivat hyvin. Matkaan oli lähdetty ajoissa, joten se salli lyhyen mutkan matkassa.

- Ehdin ajoissa altaalle. Omaa alkuverraa en ehtinyt tehdä.

- Harjoteltiin aluksi vaparin potkuja laudalla ja räpylöillä. Tuli vinkkinä, että jalat pitää olla suorana ja nilkat vaan potkii. Se tuntui rankalta, koska se oli uusi asia. Mulla on ollut ennen polvi vähän koukussa, niin sitä varten harjoiteltiin, että saatiin jalka suoremmaksi. Aluksi oli vaikea hahmottaa, miten se piti tehdä. Mutta sen jälkeen potku onnistui paremmin. 

- Käsivedoissa harjoiteltiin sitä, että käsi menee pidemmälle eteen. Silloin saa voimakkaammat vedot. Edellisellä kerralla harjoiteltiin samaa asiaa lättäreiden avulla ja nyt harjoteltiin ilman lättäreitä. Ilman lättäreitä se on hankalaa. Käsi jää helposti puoliväliin, koska en hoksaa viedä suoraan eteen. 

Aamu-uinti jäi viikon viimeiseksi treeniksi


Pysyäkseen aikomassaan treenitahdissa, Tinja teki keskiviikkona omatoimisen treenin jo ennen työpäivää. Kahdeksalta altaaseen pulahtaneen Tinjan tunnin kestäneessä treenissä tuli matkaa 1325 metriä.

- Aamu-uinti on uitu. Harjoittelin tiistain treenistä opittuja asioita ja lisäksi isän kanssa opeteltuja selkäuintijuttuja. Vaparin potkut alkoi sujuu paremmin. Sain jalan suoremmaksi, ja ensimmäisen kakskytviis metriä sain pysymään. Sitten alkoi jalka mennä koukkuun, ja piti keskittyä, että sain suoremmaksi. 

- Selkäuinnissa opettelin yhdellä kädellä kerrallaan käsivetoja. Sillä tavalla yritin saada selkäuinnin vartalonkierron oikein.

Siihen päättyivät viikon treenit, sillä töissä oikeaa silmää alkoi äkkiä vihloa.

- Ei ole ikinä ollut näin kovaa kipua silmässä, silmäluomeenkin sattuu, kuvaili Tinja tuntemuksiaan.

Terveyskeskuksessa ja silmäpoliklinikalla käyntien jälkeen matkassa oli kolme reseptiä ja uimakielto maanantain kontrolliin saakka. Kuusi kertaa päivässä silmään laitettava antibioottitippa ja yhtä usein laitettava kosteutus olivatkin yllättävän hankalia toimenpiteitä hahmotushäiriön vuoksi. 

Loppuviikolla juhlittiin mitaleja


Torstaina oli aika matkustaa Helsinkiin. Kiitos siitä kuuluu vammaisvaikuttaja, Special Olympics uimari Inka Kolhinojalle sekä kansanedustaja Noora Koposelle. Inka julkaisi Twitterissä ajatuksiaan vammaisurheilijoiden arvostuksesta, ja Noora otti siitä kopin. Hän kutsui kaikki Maltan mitalistit mitalikahveille eduskuntaan. 

Sisujengiläisiä tukijoukkoineen. Kuva: Noora Koponen

Osa Special Olympicsin Maltan kisoissa kilpailleista sisujengiläisistä asui kaukana Helsingistä. Se rajoitti osallistumismahdollisuutta kahvitilaisuuteen. Paikalle pääsivät kaikki neljä uimaria, pari keilaajaa, yksi yleisurheilija sekä yksi valmentaja.

- Siellä tarjottiin kahvia, juustokakkua ja kermakakkua. Kansanedustaja Noora Koponen piti puheen. Hän sanoi, että se oli ensimmäinen kerta pitää Special Olympicsin mitalikahveja eduskunnassa. Hän onnitteli kaikkia mitalisteja ja kertoi, että oli ollut Romaniassa työmatkalla. Hän oli tavannut suurlähettilään, jolle oli kertonut, että mitalistit olivat tulossa kahveille. Suurlähettiläs oli ollut otettu siitä ja oli pyytänyt välittämään mitalisteille onnittelut.

Urheilijoita kävivät onnittelemassa myös kansanedustajat Mikko Kinnunen, Pasi Kivisaari, Ari Koponen, Sari Multala sekä Arto Satonen.

Perjantaina myös Tinjan avotyöpaikka muisti häntä kukkasin.