Kevyt laskeutuminen harjoitteluun

Koko talven Tinjan ajatuksissa siinsivät Himoksen alppihiihtokisat. Hän oli treenannut ahkerasti ja tiesi osaavansa lasketella paremmin kuin vuosi sitten. Tähtäimessä oli edellistä talvea parempi aika. Kisat pidettiin lauantaina, mutta kuinka ollakaan - Tinja sairastui lomaviikolla, eikä voinut lähteä kisoihin.

- Urheilu on mulle tärkeää. Haluan urheilla ja kisata. Mä odotin näitä kisoja. Harmittaa, kun en päässyt kisaamaan. Mut ei kannata harmitella. Uusia kisoja tulee. Paranen nopeammin. En ota riskiä et sairastun uudelleen. 

Himoksen kisarinteessä harjoittelu ei johtanutkaan kisoihin.

Moni huippu-urheilija lähtee tärkeisiin kisoihin toipilaana. Marcus Sandell teki siihen mennessä uransa parhaan tuloksen suurpujottelussa. Aino-Kaisa Saarinen oli paras suomalaisnainen Salpausselän hiihdon yhdistelmäkisoissa. Mira Potkonen sai nyrkkeilyssä 11. Suomen mestaruuden. Tavoitteena on kuitenkin kisata täysin terveenä.

Tinjan sairaus oli lievä. Siihen liittyi vain kaulan yläpuoleisia (nuha, tukkoisuutta, kurkkukipu) oireita. Kisat olisivat olleet aikaisin lauantaiaamuna. Sitä varten Special Olympics alppihiihtäjille oli järjestetty yhteismajoitus. Niinpä päätös kisoihin lähdöstä piti tehdä jo torstai-iltana. Tilanne oli jo melko hyvä, mutta vielä oli hieman tukkoisuutta. 

Urheilemisen aloittamisesta sairastamisen jälkeen löytyy erilaisia suosituksia. Urheilulääkäri Pippa Laukan mukaan sairasteluvaiheessa voi vuodelevon lisäksi tehdä hyvin kevyitä lihaskuntoharjoitteita, venyttelyä, jaloittelu sekä palauttavia ja huoltavia harjoitteita. Niillä ehkäistään mahdollisia levon tuomia lihasjumeja sekä suorituskyvyn laskua. Liian aikainen rankan treenaamisen aloittaminen hidastaa toipumisprosessia, saati kilpaileminen. 

Kevyellä liikunnalla paluu arkeen


Tinjallakin oli tarve päästä hetkeksi jaloittelemaan. Koska sairaus ei edellyttänyt vuodelepoa, hän kävi viikon puolivälistä lähtien päivittäin hetken ulkoilemassa. Pieni kävelylenkki rauhalliseen tahtiin kotiympäristössä virkisti. Aktiivisuusrannekkeen mukaan matalatehoisen lenkin aerobinen vaikutus oli aloittelijoille ja takaisin harjoittelun pariin palaaville tarkoitettua palautumista.

- Ihan hyvältä tuntui. Sain liikkua ja piristyin ulkoilmassa. Mul on parempi olo. Huomenna pikkuisen pidempi lenkki.

Terveyssuositusten mukaan kevyen tai kohtuusuoritteisen liikunnan voi aloittaa sairauden jälkeen sitten, kun yleisoireet, eli kuume, väsymys, lihas- ja nivelkivut sekä kiihtynyt leposyke, ovat poissa. Koska perjantai oli oireeton, aloitti Tinja lauantaina toipilaalle suositellun varovaisen liikunnan.
 
Aloitusvaiheen määrän ja tehot pidetään maltillisena. Liian rankka aloitus voisi aktivoida viruksen uudelleen, ja antaa sille taas otteen kehossa. Kävelylenkki piteni jälleen hieman ja lisäksi ohjelmassa oli reilun puolen tunnin rauhallinen venyttely koko keholle.

- Hyvältä tuntui, sain kaikki lihakset aukeamaan. Jäi hyvä olo, tuumi Tinja venyttelyn jälkeen.

Aktiivisuusranneke helpottaa treenin tekemistä.

Maanantain uintitreenejä ajatellen Tinja lähti sunnuntaina kokeilemaan uimista kahden viikon tauon jälkeen. Tavoitteena oli uintia omaa kehoa kuunnellen. Ennen altaaseen menoa oli lämmittelyä altaan reunalla. Siihen kuuluivat myös käsien ja jalkojen venyttelyt. Mittariin kertyi 1050 metriä rauhallista verryttelyuintia, jossa syke pysyi rauhallisena.

- Uiminen tuntui mukavalta ja sain ajatukset muualle. Keskityin vaan treeneihin, mitä tein. Olo tuntui normaalilta uidessa ja sen jälkeen illalla. Treenit lisäsivät tunnetta paranemisesta.

Stipendi ilahdutti

Tulevien viikkojen treenien tavoite on selkeä. Keskiviikkona tuli siitä iloinen muistutus: Tinja ja 67 muuta paraurheilijaa saivat stipendin paralympiarahastosta. Para-stipendillä korjataan vammaisurheilijoiden sosioekonomista asemaa ja tuetaan urheilusta aiheutuvia ylimääräisiä kuluja. 

Saadulla stipendillä on Tinjallekin suuri merkitys. Tinjan 300 euron stipendi on tarkoitettu kattamaan osa Maltan kisamatkan kustannuksista. Special Olympics urheilijana hänellä ei ole sponsoreita, vaan hän maksaa itse kaikki kisoihin ja kisamatkoihin liittyvät kulut.

- Yllätyin positiivisesti, et sain stipendin. Tää on uskomatonta. Tuntuu todella hyvältä.


Tanskan uintikisat 2018

Special Olympics toiminnan suurin tapahtuma on Special Olympics maailmankisat. Maailmankisojen valintakriteereissä edellytetään, että urheilija harjoittelee lajiaan aktiivisesti ja sitoutuneesti. Urheilijalta odotetaan motivaatiota kehittää lajitaitoja. Hänen täytyy myös kilpailla lajin kotimaisissa kilpailuissa. 

Inka ja Tinja valmistautuivat Tanskan kisoihin 2018.

Maailmankisojen lisäksi järjestetään pienempiä kansainvälisiä kisoja muun muassa Pohjoismaissa ja Euroopassa. Tinja pääsi ensimmäisen Special Olympics vuotensa päätteeksi Tanskan Special Olympics kisoihin. 

Tanskan kisat olivat keväällä 2018. Sitä ennen Tinja oli ehtinyt uida kilpaa kaksissa uimaseuran kotikisoissa Hämeenlinnassa. Tanskan kisoihin valmistauduttiin yhdessä samassa uimaseurassa harjoitelleen Inka Kolhinojan kanssa. Harjoittelu on mukavampaa, jos on muita tsemppaamassa. 

Nyt sekä Inkalla että Tinjalla molemmilla on takana jo useammat kansalliset kisat. Yhteiset kansainväliset kisamatkat jatkuvat toukokuussa 2022. He edustavat Suomen naisuimareita Maltan Special Olympics kisoissa.


Tanskan Helsingørissä järjestettyyn Special Olympics Idrætsfestival- kilpailutapahtumaan osallistui Suomesta 31 urheilijaa. Suomalaisurheilijoita osallistui uintiin, yleisurheiluun, ratsastukseen, rytmiseen voimisteluun ja salibandyyn. Tanskaan matkasi yhteensä viisi uimaria.

Special Olympics kisojen perussääntö on, että urheilijat jaetaan kisoissa divisiooniin eli tasoryhmiin. Jakaminen antaa Special Olympics -kisoihin osallistuville urheilijoille mahdollisuuden kilpailla tasa-arvoisilla toimintaedellytyksillä. Samassa tasoryhmässä kilpailevat urheilijat ovat samaa sukupuolta, suunnilleen samanikäisiä ja ennen kaikkea heillä on samanlainen kilpailukyky. Kilpailykyvyn vastaavuudella varmistetaan, että kilpailut ovat oikeudenmukaisia ja kilpailijoita voimaannuttavia.

Jakaminen tehdään joko etukäteen toimitettujen suoritusaikojen perusteella tai kisoihin kuuluvassa luokitteluerässä. Jokaisessa divisioonassa on 3-8 urheilijaa. Divisioonan taitavimman ja vähimmän taitavan urheilijan ero saa olla enintään 15 prosenttia. 


Tinja osallistui Tanskassa 25 metrin selkäuintiin, 25 metrin vapaauintiin ja 50 metrin rintauintiin sekä vapaauinnin viestijoukkueeseen. Rintauinnissa hän kilpaili divisioonassa 3, muissa divisioonassa 1. Lajien divisioonissa oli 4-8 uimaria. Kotiintuomisina oli rintauinnista hopeaa, selkäuinnista pronssia ja muista kunniamaininta.  

Kilpailumatka oli kaikin puolin onnistunut. Se innosti jatkamaan harjoittelua. Tinja ottikin tavoitteeksi päästä uudelleen kilpailemaan ulkomaille. Tavoite toteutuu toukokuussa, kun noin tuhat Special Olympics urheilijaa tapaa toisensa. 25 maata lähettää edustajansa Maltalle kaikkien aikojen ensimmäisiin Special Olympics Invitational kisoihin.


Espoonlahden uinnit

Sunnuntaina oli jälleen kisapäivä. Edellisistä kisoista ehti kulua vain viikko. Nämä kisat kuuluivat Special Olympics uimarien tapahtumiin. On aina mukava kisata omien joukoissa. Siksi kisojen välillä ei ollut pidempää aikaa.

Espoonlahden uinnit olivat matalan kynnyksen uintikilpailut. Ne oli tarkoitettu liikunta-, näkö- ja kehitysvammaisille sekä elinsiirron saaneille uimareille. Uimarien toimintakyky määritteli luokan, jossa hän kisasi. Luokat määräytyivät parauimarien luokittelun mukaisesti. Espoonlahdessa ei kuitenkaan edellytetty SM-kisoihin oikeuttavaa virallista luokittelua.  

Virallinen luokittelu voi olla kansallinen tai kansainvälinen. Tinjalle on tehty kansallinen luokittelu aiempien psykologin- tai lääkärinlausuntojen perusteella. Kehitysvammaisten uimarien luokka on S14. Heidän toimintakykynsä rajoitteet kilpailusuorituksessa ilmenevät esimerkiksi hitaampana reaktioaikana ja kilpailutaktisina haasteina (Kansallinen luokittelukäsikirja).

Kilpailussa noudatettiin soveltuvin osin Uimaliiton sääntöjä. Uidut ajat eivät olleet tilastokelpoisia, koska luokittelua ei edellytetty. Sen vuoksi Tinja lähti kisoihin ilman uimaseuran tukea.

Tinja valitsi kisaohjelmasta neljä lajia. Hän halusi uida erityisesti Maltan kisalajinsa 50 metriä rintauintia ja 50 metriä selkäuintia. Sen lisäksi hän päätti uida vielä 50 metriä vapaauintia ja kokeilla aivan uutena lajina 100 metriä vapaauintia. 

Aluksi Tinja pohti ottavansa lyhyen vaparimatkan sijaan 100 metriä selkäuintia, mutta lajijärjestys olisi jättänyt liian vähän palautumisaikaa rintauintiin. Nyt valitut matkat sijoittuivat mukavasti pitkin päivää. 

Tinja sai alkuverryttelyyn tukea ja ohjausta uimakaverin valmentajalta. 

Vaikka kilpailu käytiin kunkin vammaryhmän sisällä, uitiin erät ennakkoon ilmoitettujen aikojen mukaisessa järjestyksessä. Kilpailuja varten oli varattu neljä 25 metrin uimarataa. Siten yhteen erään mahtui kerralla vain neljä uimaria. Vaikka ajanottotekniikassa oli välillä ongelmia, saatiin 19 toteutunutta lajia uitua reilussa kolmessa tunnissa.

- Kisat olivat rankat. Minä uin neljä lajia. Ensin uin vaparin. Vaparissa vauhti tuntui hyvältä ja käännös meni nappiin. Takaisin päin tullessa vauhti koveni. Se meni tosi hyvin, tulos parani edellisestä kisatuloksesta.

Naisten 50 metrin vapaauinnissa oli kolme erää. Mukana oli kuusi S14 uimaria. Tinja ui viimeisessä erässä. Uintitulos oli peräti sekunnin parempi kuin aiemmin virallisiin tilastoihin hyväksytty ennätys. 

- Vaparin jälkeen uin 50 metriä rintaa. Rinta meni hyvin. Siinä oli hyvät käsivedot ja hyvät potkut. Käännös meni erinomaisesti. Liu’ut onnistuvat hyvin. Myös rinnan aika parani.

Rintauinnissa oli mukana viisi uimaria, joten he jakautuivat kahteen erään. Mukana oli kaksi S14 uimaria. Tinja ui jälkimmäisessä erässä. Tulos oli reilu kolme sekuntia parempi kuin edellisellä viikolla uitu kisatulos. Ajat eivät ole täysin vertailukelpoisia, koska edellinen tulos uitiin 50 metrin radalla. Nyt uitiin 25 metrin radalla.

- Rinnan jälkeen uin 50 metrin selän. Selässä lähtö onnistui ja vauhti oli reipasta. Käännöksessä on parantamisen varaa. Laskin käsivedot, mutta käsivetojen laskut eivät menneet oikein. Seinään menevä käsi ei ollut suorana, ja otin yhden ylimääräisen käsivedon. Maaliin mennessä oli sama juttu. En saanut omaa parasta aikaa.

Selkäuinnissa oli kaksi erää ja seitsemän uimaria. Mukana oli viisi S14 uimaria. Tinja ui jälkimmäisessä erässä. Se, että käsi osuu seinään oikealla rytmillä, on selkäuinnissa haasteellista. Seinän lähestymistä ei näe samalla tavalla kuin muissa uintilajeissa. Vaikka ennätysaika ylittyi yli neljä sekuntia, oli kolmaskin laji hieno suoritus.

- Viimeinen oli 100 metriä vaparia. Starttihyppy meni hienosti. Liuku meni paremmin kuin 50 uinnissa. Vauhti pysyi reippaana koko uinnin. Käännökset menivät mukavasti. Satanen oli rankempi kuin 50 metrin vapari. Se tuntui mukavalta uida. Mulla on tähtäimessä nostaa kunto niin, että jaksan uida muissakin kisoissa myös 100 metriä. Olin tyytyväinen aikaan.

Pisin matka oli viimeisenä. Alla oli jo kolme lähtöä ja 150 metriä uintia täydellä teholla. Uimaan lähti neljä uimaria, joista kolme kisasi S14 luokassa. Tinjalla ei ollut pohjalla vertailuaikaa, eikä hän ole ehtinyt treenata pitkiä matkoja ohjatuissa treeneissä vielä kertaakaan. Hän on kuitenkin uinut niitä itsenäisissä treeneissä, ja siksi uskaltautui kokeilemaan lajia. Hyvin mennyt uinti kannustaa jatkamaan pitkien matkojen kisaamista.

- Nyt voin aloittaa loman! totesi Tinja tyytyväisenä kisojen jälkeen. Pääsiäisviikon treenit jäävätkin väliin, sillä kisojen jälkeen matka suuntautui suoraan lentokenttähotellille. 



Uintikisoihin valmistautumista

Valmistautuminen seuraaviin kisoihin alkoi heti Jääkarhu-uintien jälkeen. Sunnuntaina oli itsenäisten palauttavien treenien aika. Ystävä oli menossa uimahalliin, joten Tinja päätti lähteä mukaan. Ystävä viihtyi porealtaassa, kun Tinja ui yhteensä 1250 metriä erilaisia harjoituksia ja venytteli vielä lopuksi altaan päässä käsiä ja jalkoja. Sen jälkeen kylmäaltaan kautta suihkuun.

- Uiminen kisojen jälkeen tuntui tosi hyvältä. Jaloissa ja käsissä ei painanut yhtään. Selkäuinnissa, vaparissa ja rinnassa keskityin käännöksiin. Uin verravauhdilla huomisia treenejä varten.

Maanantain ohjatuissa harjoituksissa keskityttiin käsivetoihin. Erityisesti vapaauinnissa kädet vievät uimaria eteenpäin. Rintauinnissa kädet ja jalat ovat yhtä tärkeitä. Matkaa kertyi 825 metriä

- Rankalta tuntui käsivetotekniikat tänään. Maitohapotti treenien jälkeen. Vapaauinnin kylkipotkut mentiin vasemman käden käsivedoilla ensimmäisellä kerralla potkujen kanssa. Sitten ei potkuja, vaan pelkkä vasemman käden käsiveto. Olikin rankkaa uida silleesti päästä päähän. 

- Sitten siirryttiin rintauinnin käsivetoihin, joissa jalat piti olla suorina ja käsillä tehdä rinnan käsivedot. Mul menee jalat liian alas, uppoaa liikaa. Ne ei pysy suorana. Sain ottaa pullarin jalkojen väliin. Rinnan käsivedot mentiin myös jalat koukussa, se oli rankinta. 

- Vaparia uitiin viidellä potkulla. Käsivedot olivat koko ajan samassa rytmissä. Sitten piti vartaloa ja jalkoja kiertää eri suuntiin. Sen jälkeen uitiin perhosta. Se oli kaikista rankin laji. Mua nauratti, kun piti mennä perhosen käsivedot istuma-asennossa. Valmentaja laittoi koville tekniikat perhosuinnissa.

Keskiviikon harjoituksissa jokaisella uimarilla oli oma ohjelmansa. Yksi meni nopeita käännöksiä puoliväliin allasta, toinen harjoitteli rintauinnin tekniikkaa ja kolmas meni vaparia. Tinjan ohjelma sisälsi enimmäkseen verryttelyä, uintimatkaa tunnin aikana kertyi 825 metriä.

- Olin ennen treenien alkua hallilla. Ehdin uimaan 100 metriä vapaauintia, rintauintia ja selkäuintia. Kerroin valmentajalla, et meen kisoihin. Hän ehdotti kevyttä uintitreeniä mulle. Uin treeneissä palauttavia.

Palauttavien uinti oli sama kuin edellisen viikon maanantaina: Ensin uidaan lyhyt alkumatka täysillä. Sen jälkeen hiljennetään vauhti verryttelyuinniksi. Hitaammalla tahdilla uidaan allas loppuun, ja käännöksen jälkeen uidaan rauhallisesti takaisin altaan toiseen päähän.

Sit uin kaks kertaa vaparin ensimmäisellä teholla. Se tarkoittaa todella hiljaista verravauhtia.

Perjantaina oli vielä omatoiminen pulahdus altaaseen. Uintimatkaksi tuli 1175 metriä. Harjoittelun tarkoituksena oli edelleen palauttava uinti sekä käännösten treenaaminen hiljaisella vauhdilla.

- Käännökset sujuivat hyvin. En harjoitellut lähtöjen kanssa, kun oli toinen uimari samassa altaassa. Tavoitteena oli saada hyvät käsivedot ja potkut eli hyvä vartalonkierto. 

Treenien jälkeinen sauna auttaa rentoutumaan. Saunassa voi venytelläkin. Venyttely auttaa lihaksia palautumaan treenistä.

- Saunassa venyttelin jalkoja ja käsiä et ne lämpenivät. On hyvä venytellä ne lämpimässä paikassa. 

Nyt kaikki on valmista sunnuntain kisauinteja varten.



Ensimmäiset uintikisat uudessa seurassa

Viikko alkoi jälleen treeneillä Ylöjärven uimahallissa. Bussilla liikkumisesta kaupunkien välillä on tullut jo rutiinia. Ryhmään liittyi uusi uimari. Viidelle parauimarille yksi harjoitusrata alkaa käydä ahtaaksi. Toiveissa onkin toinen rata.

Viikonlopun kisoihin valmistautumisen vuoksi uintimatkat jatkuivat hyvin maltillisina. Maanantaina uitiin yhteensä 650 metriä. Ohjelmassa oli vapaauinti ja selkäuinti.

- Uitiin 15 metriä täysillä. Loput matkasta piti hiljentää vauhtia, ettei kisoissa olla uupuneita. Altaan toiseen päähän mentiin verravauhtia, ettei voimat mene. Se oli palauttava treeni. Ei ihan täysillä mennä, vaan vauhti katsotaan sopivaksi. Palautettiin lihaksia. Treenin jälkeen kävin rohkeasti ja reippaasti kylmäaltaassa.

- Mua jännittää Jääkarhukisat: Miten lähdöt onnistuu ja kuinka pärjään kisoissa, kertoi Tinja maanantain harjoitusten jälkeen.

Keskiviikon uintiharjoitukset jäivät työtaistelun jalkoihin. Pyynikin halli oli suljettu. Sen sijaan Tinja venytteli pidemmän kaavan mukaan jokaisena loppuviikon päivänä. Venyttelyohjelmat löytyivät netistä. Niitä seuraamalla oli helppo tehdä itsenäinen harjoittelu. Tiistain venyttely kesti hieman yli 20 minuuttia ja keskiviikon venyttely 45 minuuttia. Ohjelmissa käytiin kokonaisvaltaisesti läpi koko keho: hartiat, jalat, selkä ja kädet.  

- Torstaina tein osan videotreeneistä ja leiriltä opitut. Perjantaina tein kokonaisvaltaisen venyttelyn ja koko kropan kehonhuollon peräkanaa.

Kehonhuollon lisäksi lepo on tärkeä osa harjoittelua. Uni on ihmisen tärkeimpiä asioita. Ihminen tarvitsee palautuakseen riittävästi hyvää unta. Siksi jokaisen liikuntaa harrastavan tulisi muistaa riittävä lepo ja yöuni. Kellojen siirtämisen vuoksi Tinjan unirytmi häiriintyi. Kuluneen viikon unet ovat olleet huomattavasti lyhyemmät kuin aiemmin. Viikon lopulla suunta kääntyi kohti parempaa.

Urheilu edellyttää valintoja ja välillä myös tahdon lujuutta. Harjoittelun, levon ja ruuan lisäksi se heijastuu vapaa-ajan viettoon. Välillä on pystyttävä kieltäytymään mukavistakin asioista. Ystävä pyysi Tinjaa perjantaiksi Sannin keikalle. Lauantain kisojen vuoksi se ei onnistunut. Keikalla aika olisi kulunut rattoisasti, ja yöunet olisivat jääneet ennen kisapäivää väkisinkin lyhyiksi. Väsyneenä on hankalampaa kisata. Niinpä Tinja päätyi tekemään ystävien kanssa jotain, mikä ei estänyt kunnon unia.

Lauantaina olikin sitten ensimmäiset kisat TaTU:n edustajana. Kisapäivä koitti aurinkoisena. Auringon paisteesta ehti nauttimaan kävelymatkalla uimahallille. Muuten uimarit viettivät pitkän päivän jännittäen omia lähtöään ja katsellen muiden suorituksia omien lähtöjensä välissä.

Verryttelyuinneissa oli kuhinaa, kun kymmenet uimarit olivat altaassa yhtä aikaa. Koska Tinjan ensimmäinen lähtö oli heti ensimmäisessä lajissa, hän oli verryttelyaltaassa yhtenä ensimmäisten joukossa.

Jääkarhu-uinneissa ei ollut parauimareille omia lähtöjä. He uivat samoissa erissä vammattomien kanssa. Tinjan kohdalla aikavertailu tarkoitti sitä, että hän lähti radalle melko nuorten uimarien kanssa.

Parauimareilla oli hieman hämminkiä keräilyeriin kokoontumisessa, mutta lopulta kaikki löysivät tiensä omiin lähtöihinsä. 

Kuulovamman takia Tinjalla on kisalähdöissä poikkeuslupa: lähdössä tulee olla valolähetys tai -signaali tai niiden puuttuessa kosketus. Tinja oli ennakkoon tiedustellut treeniryhmässä, että onhan lähdössä otettu huomioon se, ettei hän kuule ilman kuulolaitetta. Asiaa ei selvitetty, koska uskottiin, että suurella seuralla on riittävästi kokemusta ja kaikki on otettu huomioon. 

Uimahallin häly peitti äänimerkin lähes täysin, joten lähtö sen varassa olisi ollut mahdotonta. Ensimmäisen lähdön koittaessa ilmeni, ettei lähdössä ollut valon välähdystä. Asiaa selviteltiin, ja Tinja sai luvan ottaa valmentajan avuksi. Valmentajaa ei kuitenkaan näkynyt lähdön ollessa käsillä. Reippaasti Tinja selvitti asiaa kisatoimitsijan kanssa ennen lähtöpallille nousemista. Lähtöä hieman viivästettiin niin, että valmentajakin ehti paikalle.

Valmentaja antoi lähtömerkin kaikissa lähdöissä. Selkäuinnissa merkkinä oli käden heilautus silloin, kun oli lupa lähteä. Vapaa- ja rintauinnissa lähtö oli pallilta, jolloin merkki oli käden nosto selästä. Siten Tinja saattoi keskittyä lähtöön kaikessa rauhassa ja lähdöt onnistuivat hienosti.

Kolme lajia muutaman tunnin sisällä on hieno suoritus. Koko kisan ensimmäinen laji oli naisten 50 metrin selkäuinti. Tinjan lähtö oli toisessa erässä.

- Valmentaja sanoi, et meni hyvin. En kurkkinut maaliin mennessä. Katsoin vaan missä lippusiima, kertoi Tinja ensimmäisen kisauinnin jälkeen ja totesi samaan hengen vetoon ajattelevansa vaikeinta lajiaan: - Rintauinti on vikana. Se jännittää.

Ensimmäisen lajin jälkeen oli melko pitkä tauko. Naisten 50 metrin vapaauinti oli kisojen puolivälin jälkeen, reilu kolme ja puoli tuntia ensimmäisestä lähdöstä. Naisten 50 metrin rintauintia ei tarvinnut sen jälkeen enää odottaa kauan. 

- Menin täysillä rinnassa ja vaparissa maaliin saakka. Vaparissa hengästytti maaliin päästessä. Oli helppo lähteä kosketuksella. Tein parhaani. Todella hyvältä tuntui. Olen tyytyväinen.

- Ekat kisat, missä uin rinnan. Lähdin rohkeasti kokeilemaan Maltan kisoja ajatellen. Rinta vaatii vielä tekniikkaa. Nyt sain ajan. Kisat menivät kokonaisuutena todella hyvin. 50 metrin altaassa kisalajien uinti tuntui erilaiselta kuin 25 metrin altaassa. Ei ollut käännöstä, vaan pidempi allasmatka. Aika ei parantunut, mutta uinnit menivät hyvin.

- Nyt jännittää Espoon kisat, tuumasi Tinja vielä Jääkarhu-uintien päätyttyä.