Asioita korjattavana

Tiistaina piti viedä molemmat kuulokojeet huoltoon, kun oikeankin korvan laite lakkasi sitten toimimasta. Äiti varasi edellisenä iltana mulle ajan kuulokeskukseen vasemman kuulolaitteen korjaukseen. Ajan sai vasta viikon päähän. Laitteet saa nopeammin tarkastettavaksi, kun vie ne kuulokeskukseen ilman ajanvarausta. Huoltomies olisi paikalla torstaina. 

Piti käydä työpäivän jälkeen hakemassa kotoa vasemman korvan laite ja viedä molemmat kerralla. Nyt on pakko pärjätä ilman. Sain uudet kuulolaitteet pari vuotta sitten. Kotona olen yksin ilman niitä, ja nyt täytyy tottua olemaan ilman niitä muuallakin. Harmitti, kun ei kuule kunnolla. Kuulen kuitenkin metrin etäisyydeltä tai lähempää. Täytyy mennä toisten ihmisten lähelle tai pyytää puhumaan kovempaa. 

Kaikille turvallinen paikka

Menin käymään Olkkarissa kavereita moikkaamassa. Pelasin Yatsia muutamien kaverien kanssa. Menin lähemmäksi puhujia, niin pärjäsin hyvin ilman kojeita. Kuulin hyvin, kun pyysin puhumaan kovempaa. Sain kerran Yatsin. Mulla oli myös oma värityskirja mukana. Väritin värityskirjaani loppuajasta, kun muut katsoivat elokuvaa.  

Lähdin sieltä kaverin kanssa Iltalinjalle, kun halusin pyytää anteeksi edellisen kerran käytöstäni. Kerroin, et musta tuntuu pahalta, kun sanoin kavereille huonosti. Joskus on vaikea ymmärtää toisten sanomisia. Sanoin takaisin sen, mitä he olivat mulle sanoneet, koska se satutti mua. Silloin ei osaa oikein ajatella ja käyttäytyä, vaikka haluaisi ystävällisesti sanoa asioista. En ole yleensä käyttäytynyt niin huonosti. 

Kaverit eivät olleet Iltalinjalla. Tiedän, että kavereista tuntuu pahalta, ja musta itsestänikin tuntui pahalta. Juttelin ohjaajien kanssa, ja selvitin välit heidän kanssa. Sovin ohjaajien kanssa, että jos tällaista tapahtuu, niin kerron heti heille. Ohjaajat lupasivat, että seuraavan kerran jutellaan porukalla asiat selviksi, et kaikilla olis hyvä olla samassa paikassa. Jos ohjaajat puuttuisivat aina riitelyihin, olis turvallista kaikkien olla. 

Myöhässä

Maanantaina väsytti aamulla, kun viikonloppuna oli siirretty kelloja tunti eteenpäin. Valvoin liian myöhään. Ajattelin asioita, jotka olisi voinut viikolla tehdä. Sekin vaikutti unirytmiin. Arkiviikko ei siksi lähtenyt hyvin käyntiin, vaan torkahdin uudestaan herätyksen jälkeen. Suljin silmäni siksi, et olin puoliunessa. Väsytti, mutta ei auttanut muu kuin herätä. 

Sitten olikin kiire tehdä asioita. Olin jo lähdössä kitkapohjakengät jalassa töihin, mutta kävin kotona vaihtamassa vaelluskenkiin, koska ei ollut liukasta ja oli pehmeää lunta. Vaelluskengissä saa helpommin kengännauhat kiinni.

Kiirehdin bussille. Olin myöhässä, mikä ei ole hyvä juttu. Pääsin seuraavalla bussilla töihin. Olin lopulta vain kolme minuuttia myöhässä. Työpaikkaohjaaja sanoi, et tee loppupäivästä klo 14.33 saakka ja asia oli sillä selvä.

Mietin, et nyt herätys soimaan ja ajoissa nukkumaan, eikä valvota enää yli puolen yön. Urheilija tarvii 8-9 tunnin yöunet. Ei vaan onnistu käytännössä hyvin. Mietin taas, et vähentäisin olemista jossain, et ehtii kotonakin olla. Täytyy vaan jättää asioita seuraaville päiville, vaikka olis kiva tehdä ne loppuun. 

Vielä kerran Mustavuorelle

Lähdin työpäivän jälkeen kaupan kautta. Oli viimeiset laskettelutreenit, ja halusin muistaa lasketteluvalmentajia suklaarasioilla. Valitsin uutuus All eight -rasiat: appelsiinin ja mansikan. Halusin kiittää vuodesta. 

Päätin, et meen ennen treenejä kokeilemaan, miten hyvin sukset luistaa pehmeässä lumessa. Kolmen rinteen jälkeen ne luistivat hyvin. Laskut tuntuivat kivoilta, vaikka joutui tekemään töitä jaloilla. Treenasin vartalonkiertoa käännöksissä, ja se sujui hyvin. Ennen treenien alkua venyttelin itse. Sit venyttelin uudestaan valmentajan kanssa. 

Kevään viimeiset alppihiihtotreenit

Alunperin piti olla ratatreeni, mutta oli pehmeää lunta ja se ei onnistunut. Lasketeltiin pitkiä hyviä käännöksiä molemmissa rinteissä ja annettiin suksien viedä. Yhden kerran tasapaino horjahti taaksepäin ja kaaduin rinteeseen. Pylly osui lumeen. Pääsin hyvin ylös, eikä sattunut olleenkaan. Nauratti, on hyvä treenata kaatumista.

Lopuksi mentiin keskivaikeasta rinteestä alas ja kahvioon. Valmentaja tarjosi kaakaon ja juteltiin Himos Leitheristä ja muusta. Ollaan menossa kaverin kanssa kisoihin Himokselle, mutta valmentajat eivät pääse paikalle. 

Treenikausi on ollut kiva. Kaikki ovat oppineet paljon tänä vuonna. Tuntuu mukavalta, kun on oppinut uusia asioita. Parhaiten on jäänyt mieleen asennon harjoitus, erilaisten käännösten harjoitteleminen ja ennen kaikkea leikkaavan käännöksen harjoitus. Treenit jatkuvat ensi talvena. 

Sunnuntai salilla

Sunnuntaina suuntasin kuntosalille vähän treenaamaan. Piti kävellä varovasti, kun oli jäätä kävelyteillä. 

Kuntosalilla venyttelin alkuun vähäsen. Sitten aloin tekemään treeniä eri laitteilla 3x15 sarjana, et saisin voimaa:

• Lonkan ojentajia: Istuin penkkiin ja jalkatyynyt piti viedä reisien avulla sivuille. Se onnistui.
Rintalihaksia: Laitteessa työnnetään kahvat eteenpäin. Käsissä ja hartioissa alkoi lopulla tuntua pahalta, mutta tiesin niiden voimistuvan.
Ylävartalon nostoja: Rintakehän nosto vatsallaan penkillä sujui hyvin. 
Rinnan ojentajat: Rintakehä oli kiinni tyynyssä ja vedettiin edessä olevat kahvat itseä kohti. Hartialinjassa ja käsissä alkoi taas tuntua raskaalta, mutta hyvältä. 
Hauisnostoja: nelikiloisilla käsipainoilla kädet kiinni vartalossa 2×15, koska yksi sarja jäi tekemättä.

Isä soitti, mut en ehtinyt vastata. Soitin takaisin, kun tein välivenytykset jaloille. Menin pukuhuoneeseen juttelemaan kuulokemikrofonien kanssa. Hän kertoi uintikisoista ja sain viimein tiedon paluukyydistä Saariselältä pääsiäisen jälkeen.

Ajatusten selkiyttämistä

Puhelun jälkeen jatkoin reippaasti treenaamista:

• Reiden ojennukset: Jalkatyynyä työnnettiin alaspäin niin paljon kuin sai menemään. Hyvin onnistui.
Jalkaprässi: Siirsin painolevyissä olevan pidikkeen 45 kiloon. Viimeiset työnnöt tuntuivat jaloissa raskaalta. 

Jalkaprässissä huomasin, et sisäliikuntakengät ovat hajoamassa ja ilmoitin äidille asiasta. Mennään myöhemmin ostamaan uudet.

Treenaus tuntui kivalta, eikä ollut vaikeaa. Saa voimaa koko vartalolle. Seuraavan kerran menen salille ensi viikolla. Yhdistän kuntosali- ja uintitreenit. 

Muutenkin ryhdistäydyn ja otan itseäni niskasta kiinni. Luotan viikkokalenteriin. Jatkan nuorten paikoissa käymistä. Aika riittää urheiluun ja kaverien näkemiseen. Teen asioita, jotka tekevät iloiseksi. 

Yksi rata on liian vähän

Lauantaina matkasin Ylöjärvelle treeneihin, vaikka valmentaja oli kipeänä. Hän laittoi ohjelman, et uikaa 4×100 vaparia, 4×100 selkää, 4×100 rintaa täysillä. Uin kavereiden kanssa ja hauskaa oli. 

Valmentajan ohjelmasta mentiin vuoron perään 100 metriä. Allas on kapea meidän treeneihin. Siinä tulee yhteentörmäyksiä, jos on useampi yhtä aikaa samalla radalla uimassa, niin piti vuoronperään uida. Kun odoteltiin omaa vuoroa, pidettiin tauot ja juotiin vettä. 

Mentiin täysillä vaparia kaverin kanssa 4×100, lisäksi 2×100 selkää ja 2×100 rintaa. Verryttelyjen kanssa uin yhteensä 1300 metriä. Selästä ja rinnasta jäi 2×100 uimatta, kun aika loppui.  

Kahvi piristää

Tällä kertaa kortti päästi sisään ja ulos. Nyt osasin mennä oikeaan aikaan. Kortti on ajoitettu klo 9.15-11.30 välille. Pitää odottaa, et se päästää aamulla sisään ja lähteä ajoissa ulos.

Uimisen jälkeen väsytti. Ostin kahvin mukaan, et piristyisin. Olisin nukahtanut kävellessä bussipysäkille.

Olkkariin pelaamaan

Törmäsin bussissa kaveriin. Hän sanoi, että menee Olkkariin. Siitä sain ajatuksen lähteä mukaan. Lupasin, että meen, kun käyn ekana kotosalla viemässä uintikamat. 

Ehdin vielä Lauantai-Olkkariin. Pelasin ohjaajan ja kavereiden kanssa Yatsia, ja sain pelissä Yatsin. Oli hyvät heitot. Pelasin kaverin kanssa myös biljardia. Osuin palloihin ja sain niitä pusseihin. Oli kiva nähdä kavereita ja pelata pelejä. 

Kun tulin kotiin, aloin laittaa ruokaa makaroneista ja paistoin pieneksi leikatut nakit. Laitoin tiskikoneen pyörimään. Oli aika ottaa itseään niskasta kiinni ja siivota vähäsen ja laittaa tavaroita paikoilleen. Sain keittiön siivottua ja astiat tiskattua. Järjestelin tavaroita ja mietin, mitä menee varastoon säilytykseen. 

Täytyy vain lähteä liikkeelle

Asumisenohjaaja kävi aamulla. Juteltiin, kun mulla oli paha mieli. Viikko ei sujunut niin hyvin kuin toivoin, koska viikkorytmi ei suju vieläkään kunnolla. Ajattelin, ettei urheilukaan olis auttanut, kun olin niin surullinen. Juttelu auttoi ja olo helpottui. 

Asumisenohjaaja yritti auttaa myös apuvälineasiassa. Hän soitti sosiaalineuvontaan, kun mulle pitää hommata uusi palohälytin. Vanha ei pysy enää katossa. En voi ostaa uutta kaupasta. Kuulovammaisten palohälyttimessä on täristin, joka tärisee tyynyn alla. Sen hälytys vilkkuu myös hälytyskeskuksessa. Asia ei edennyt. Ei saatu kiinni sosiaalityöntekijää, joka hoitaisi asiaa. 

Liike on lääke

Ohjauskäynnin jälkeen tein katkarapumunakkaan ja siivosin vähän keittiötä. Lähdin sitten käymään Tahmelassa rannalla kävelemässä ja selvittämässä ajatuksiani. Rannalla oli viileä ja tihkusadetta. Jäät olivat jo lähdössä. Lumiakin oli sulanut. Alkukevään merkkejä löytyi. Kävin myös kaupassa moikkaamassa entistä työpaikkaohjaajani ja juttelin hänen kanssaan, kun maksoin ostokset. 

Olin jo mennä bussilla takaisin Aleksanterin kirkolle, kun huomasin portaat, joita vois kävellä toiselle bussipysäkille. Oli jaloille hyväksi, kun piti nousta ylös ensimmäiset portaat ja laskeutua alas toisia. Eri reittejä on kiva etsiä. Odotin bussia rauhassa, ei ollut kiire mihinkään. 

Pääsin kotiin ja meinasin, etten mene aamuisen jälkeen iltikselle, mutta päätin mennä katsomaan mitä siellä tapahtuu. Osa katsoi elokuvaa, ja osa oli muuten vaan siellä. Mä yritin virkata hiuspantaa ohjeen mukaan. Entinen hiuspanta hävisi jonnekin. Tulin kaverin kanssa ratikalla samaa matkaa kotiinpäin ja kävelin lopun matkan kotiin. Päivä tuntui jo paremmalta.

Treeneissä on vaihtelua

Viime viikolla olin kello 10 jälkeen hallilla. Tänä keskiviikkona lähdin vielä myöhempään uimaan, kun hallilta pääsee oikopolkua kävellen 13 minuutissa töihin. Tällä kertaa kun olin hallilla, kello oli yli 11.

Halusin uida vähemmän kun muilla kerroilla. En halunnut olla poikki illan treeneissä. Uin alkuverraa, menin 2×100 sekarin ja uin kisalajit läpi kahdesti. Harjoittelin väliin kuperkeikkoja ja sukelsin pohjaa pitkin ja uin loput matkasta. Yhteensä uin 1425 metriä. Treenin tavoitteena oli pitää hauskaa ja uida kisalajit.

Kävelin töihin räntäsateessa, koska unohdin aamulla pakata sateenvarjon mukaan. Kastuin jo aamupäivällä hallille mennessäni ja työmatkalla kastuin uudestaan.

Ehdittiin kuitenkin

Työpäivän jälkeen ostin valmiin salaatin ja lähdin Pyynikin uimahallille parakilparyhmän treeneihin. Söin salaatin pukkarissa. Ehdin altaan reunalle venyttelemään. Kaverit olivat jo paikalla. Ehdittiin uida alkuverraa 425 metriä, koska valmentaja oli 30 minuuttia myöhässä. Sen auto oli hajonnut. Meinattiin kaverin kanssa vetää treenit, ellei valmentaja tule. 

Treeneissä olikin kivaa. Aluksi oltiin eri puolilla viivoja. Uitiin kaikki rinnakkain. Yksi ui selkää, toinen rintaa ja viimeinen vaparia 50 metriä. Sitten vaihdettiin vapari yhdelle, toinen sai perhosen ja vika rinnan. Sen jälkeen kaikki meni selän ja vaparin. Valmentaja päätti, mitkä lajit mentiin ja kuka meni minkäkin lajin.

Otin kaverin kanssa 50 metrin vaparikisan. Se mentiin uudestaankin. Kaveri voitti minut molemmilla kerroilla. Uitiin perhostakin 50 metriä. Valmentaja ohjeisti, että potkulla saa vartaloon rytmitystä enemmän. Muuten se meni hyvin. Lopussa oli enää kevyttä palauttavaa loppuverraa. 

Uin 1250 metriä, mutta pesuhuoneessa huomasin, et ranneke näyttikin 1325 metriä. Se oli jäänyt päälle, kun piti lopettaa ohjelma. Nauratti. Sain sit lopetettua. Treenit loppuivat vasta kello 20.30. Ehdin juuri ja juuri peseytymään ja pukeutumaan ennen kuin halli suljettiin kokonaan. 

Aktiivisuusrannekkeella ja ilman

Torstaina huomasin aamulla työpaikalla pukkarissa, et aktiivisuusranneke oli jäänyt kotiin lataukseen. 

Käytän yleensä töissä ranneketta. Se näyttää, paljonko on liikkunut työpaikalla hommia tehdessä. Mutta pärjäsin päivän ilman sitä. 

Työpäivän jälkeen menin kotiin hakemaan aktiivisuusrannekkeen ja lähdin kävelemään hallille. Se olikin raskasta, kun oli mutaisia ja vetisiä paikkoja. Kuivia paikkoja oli vaikea löytää, sen takia oli raskasta kävellä. Kengät ja lahkeet kastuivat. 

Välillä kisa-altaassa

Hengähdin pukkarissa ja join vettä ennen kuin lähdin uimaan 50 metrin kisa-altaaseen kisalajit. Uin treenien aikana kisalajit kahteen kertaan. Tein myös tekniikkaharjoituksia. Uin 2×200 vaparin ja rinnan käsivedot pullari jaloissa ja lättärit käsissä. Rintauinnista harjoittelin rytmitystä. Se alkoikin sujua. 

Uin 2×100 sekarin niin, et uin 50 metrin altaassa 25 metriä perhosta, selkää, rintaa ja vaparia. Altaan puoliväliin asti uin perhosella. Kun tuli vastaan seinämä, joka on nostettu ylös, niin siitä tiesi, että on aika vaihtaa selkään. Sama oli takaisin rinnalla ja vaparilla täysillä uiden. 

Olin hyvällä tuulella. Mittari näytti treenin uintimatkana 2350 metriä. Uin tänään enemmän kuin keskiviikkoaamuna, kun pääsin 50 metrin altaaseen uimaan.

Pientä rentoutusta

Kävelin eri kautta kotiin kuin olin kävellyt hallille. Vein uintikamat kuivumaan ja lähdin vielä vähäksi aikaa ihkuun kavereita moikkaamaan ja kuuntelemaan heidän laulamista.

Ihkussa olikin paljon kavereita. En ehtinyt valita biisiä tällä kertaa. Muut olivat ehtineet jo ennen minua. Söin halloumburgerin ja otin mehua jäillä. Ruoka maistui uimisen jälkeen hyvältä.

Palasin illan jälkeen ratikalla lähemmäs kotia. Kävelin kotiin miettien, et sunnuntaina voisi olla kuntosalitreeni, jolloin sarjan toistojen määrä nousee. 

Lasertaistelu

Tiistaina kävin työpäivän jälkeen kotona. Söin nopean välipalan ja lähdin iltalinjan eteen, koska oli lasertaisteluun meno ohjaajien ja kavereiden kanssa. Käveltiin sinne porukalla. Mukana oli 12 henkilöä.

Meidät jaettiin kolmeen porukkaan. Pelattiin kaksi erää samoilla ryhmillä. Olen ennenkin käynyt lasertaistelussa. Tiesin jo säännöt: Kun säde osuu liiviin, liivin valo sammuu. Pitää jäädä paikoilleen kuudeksi sekunniksi. Kun valo tulee takaisin, voi jatkaa ampumista.

Yritin osua muihin, mutta sormi ei meinannut painaa nappia aseen sivusta. Peleissä olisi pitänyt koko ajan painaa sitä nappia, mutta sormi ei pysynyt napissa, vaan lipesi siitä. Osuin vain kahteen eri jengiläiseen.

Muhun osui monikin. Oli vähän vaikea väistää osumia ja yrittää suojattua ja osua samalla muihin. Muillakin oli vaikeuksia, mutta osa oli taitavia osumaan. Muut ryhmässäni osuivat paremmin muihin jengiläisiin kuin minä. Ekalla kerralla saatiin 509 pistettä ja tokalla 808 pistettä.

Pelin lopussa sormet olivat hikiset ja väsyneet. Kivaa oli, vaikka ei mennyt hyvin. Oli kivaa viettää aikaa kavereiden kanssa. 

Mentiin vielä yhdessä syömään. Tilasin siivet ja limun. Otin siipiä, koska ne olivat halvempia kuin muut annokset. Syöminen tuntui rasvaiselta. En juo paljoa sokeroituja juomia, mutta ajattelin tällä kertaa ottaa limun. Ilta oli kiva kaikin puolin.

Ensimmäinen kerta hyppyreissä

Maanantaina ostin työpaikalta työpäivän jälkeen välipalahedelmiä ja suuntasin Mustavuoreen hyvillä mielin. Luulin, että rinteissä olisi muitakin laskettelijoita, mutta rinteet olivat tyhjillään, eikä sää ollut mieluinen. Räntäsade vei ilon. Menin silti rinteisiin, vaikka ei oikein huvittanut, kun oli surkea keli.  

Laskettelin kuusi rinnettä. Sukset eivät halunneet toimia kunnolla ja jumittuivat ylärinteisiin. Tuntui et lunta olisi suksien pohjassa, ettei pääse eteenpäin. Oli liian pehmeä lumi, niin käännökset eivät sujuneet. Vauhti hidastui ja pysähtyi täysin käännöksissä. Siksi käännökset epäonnistui. Sai tehdä hommia, et sukset suostuivat toimimaan. Piti lasketella keskivaikeaa rinnettä alas, että sukset suostuivat liikkumaan. 

Menin ennen treenejä vielä pukkariin lämmittelemään ja kuivattelemaan.  

Taitotreenausta

Treeneissä olikin edessä taitojuttuja hyppyreissä. Hyppyritreenissä piti pysyä tasapainossa ja mennä valmentajien perässä hyppyrit alas. 

Ensin oltiin perherinteen vieressä olevassa parkrinteessä. Siellä mentiin pienemmät hyppyrit itämaalaiseen tapaan. Silloin mennään hyppyrin sivusta vinottain. Kaaduin yhden kerran parkrinteen hyppyreissä niin, että suksi lähti jalasta irti. Menin liian jyrkästä kohdasta hyppyrinreunaa alas, ja tasapaino horjahti täysin. 

Pääsin hyvin ylös ja jatkamaan matkaa. Toisella kerralla kaaduin pyllylleni, kun tasapaino horjahti uudelleen. Taas oli jyrkkä kohta hyppyristä tullessa. Paino oli jäänyt liian taakse, ja pylly osui lumeen. Ei yhtään naurattanut, kun takapuoli kastui.

Lastenrinteessä mentiin sateenkaari-hyppyri. Siinä mentiin liukumalla suksilla pyöreän jutun yli. Uskalsin mennä siitä. En hypännyt, sukset liukuivat siitä nätisti alas. Se tuntui kivalta ja hauskalta. 

Keskivaikean rinteen hyppyri jännitti aluksi. En ollut aiemmin mennyt niitä hyppyreitä ja pelkäsin, että satutan itseni. Uskalsin sitten pari kertaa mennä ne mäet. Toisella kerralla sukset hyppäsivät vähän. Se tuntui hauskalta, siinä kohti nauratti. Hyppyri oli loppujen lopuksi kiva. Piti vain uskaltaa.

Lopuksi oli vielä kolme vaparilaskua. Sukset alkoivat liukua paljon paremmin hyppyreissä ja vapaalaskuissa. Treenit lopetettiin 10 min etuajassa pehmeän lumen takia. Jalkoihin sattui ja olin märkä. Mietin, että en mene enää räntäsadepäivinä laskettelemaan. Silti hymy nousi huulille treeneissä. 

Vihdin rinteissä

Sunnuntaina lähdin äitini kanssa Vihtiin laskettelemaan. Mentiin vaihtelun vuoksi uusiin rinteisiin. Sää oli pilvinen, ja matka vähän sateinen. Vaihdettiin monot parkkipaikalla. Monojen vaihtopaikka oli kurainen.

Rinteet olivat hyvässä kunnossa. Päätettiin lasketella kaksi tuntia. Ensimmäisenä lasketeltiin Vauhtirinne, mutta mentiin siteen laskemaan helpoissa rinteissä. Saisin rohkeutta ja nopeutta lasketteluvauhtiin. Sitten kokeiltiin uudet rinteet kauempaa, ja palattiin takaisin eturinteisiin.

Kaaduin ekalla laskettelukerralla rinteen puolivälissä. Tasapaino horjahti, suksi lähti jalasta ja sauvat lensivät ylämäkeen. Pääsin hyvin ylös, sain suksensiteen alas ja jalkaan. Hain sivunousulla sauvat ja lähdin reippaasti laskettelemaan alas hisseille. Kaatumisharjoitus on hyvä, että oppii kaatumaan oikein ja pääsee ylös. 

Kokeiltiin lasketella kolme mäkeä Takarinteessä, joissa mun lasketteluvauhti ei ollut liian luja. Viereisessä kapeammassa Minipark-rinteessä harjoittelin pienempiä käännöksiä. Ne vaativat harjoitusta, koska menevät liian leveiksi. Kapeassa rinteessä on pakko kääntyä nopeammin.

Takaisin tultiin Alkeisrinteen kautta. Noustiin ylös sompahissillä ja lasketeltiin Perherinne II. Kokeiltiin taikamattohissiä, jota kumpikaan ei ollut aiemmin kokeillut. Ei oltu aiemmin sellaisella noustu ylös rinteisiin. Se oli kiva uusi kokemus. Hissi oli hidas, mutta hyvä. Siihen oli helppo mennä.

Kokeiltiin pari kertaa kisarinteitä. Rinteissä oli kahdella radalla harjoittelijoita. Pääsin laskettelemaan kahdesti osan Taitajarinteen radasta. Minua pelotti, että kaatuisin, niin menin auraamalla alun Stenmark-kisarinteestä ja sitten suuntasin Taitajarinteen loppuradalle, ennen kuin se purettiin. 

Lopuksi otin kisalaskut äidin kanssa Vauhtirinteessä ja Turistirinteessä. Minulla hiljeni vauhti, kun jarrutin ja säikähdin, kun edessä mennyt lautailija kaatui. Äiti voitti muutaman kerran ja mä voitin pari kertaa. 

Ennen viimeistä alaslaskua mentiin rinteiden huipulla tauolle. Syötiin pitsa puoliksi.

Uudet rinteet oli loppujen lopuksi kiva lasketella läpi. Tykkäsin eniten harjoitella reippautta ja nopeutta lasketteluvauhtiin. Se näyttää, uskaltaako vielä kisata muualla kuin omalla paikkakunnalla.

Hämeenlinnassa käytiin kaupassa ja käveltiin asemalle. Juna olikin tunnin myöhässä. Ei auttanut muu kuin mennä asema-aulaan odottamaan. Mulla putosi kännykkä lattialle, kun aloin heilumaan. Harmitti tietysti, et panssarilasi sai taas uudet säröt. 

Tehotreeneissä

Lauantaina oli taas Tatun parakilparyhmän uintitreenit Ylöjärvellä. Suuntasin bussin vaihdolla sinne ja olin hyvissä ajoin. Ylöjärven hallin liikuntakortti ei taaskaan päästänyt portista sisään mennessä treeneihin. Menin portin ali ja kaveri nousi portin yli. Ehdittiin venyttelemään ennen alkuverraa. Uin 300 metriä ja tein voltteja 25 metriä ja uin takaisin.

Treeneissä olikin erilaiset happotreenijutut. Aluksi yksi uimari veti vaparin vedoilla ja kaks muuta oli nilkoissa kiinni, toinen piti oikeasta nilkasta ja toinen vasemmasta. Altaan päässä vaihtui paikat. Kaikki saivat olla ankkurina nilkoissa. 

Sitten oli vuorossa räpylähappotreeni, jossa ensimmäisessä yksi oli selällään ja kaksi kaveria työnsi vaparin potkuilla, ja sama takaisin. Sitten kaveri oli selällään, ja vain yksi kaveri työnsi. Mä ohjasin vierestä, kun kaveri oli täysin sokea. Vedin tarvittaessa pois rataköydestä keskemmälle allasta, ja uin vieressä katsoen, että kaikki sujuu hyvin. 

Erilaista kisailua

Sen jälkeen otettiin kaverin kanssa 50 metrin kisat. Minä voitin kaverin, kun hän hidasti käännöksen jälkeen. Parin kisakierroksen jälkeen uinti vaihtui toiseen kisaan. Mentiin altaan puoleen väliin potkut ja loppumetrit uitiin. Takaisin päin mentiin ensin käsivedoilla ja loppumatka uiden. Siinäkin olin nopeampi kuin kaverini. 

Kolmanteen kisaan otettiin räpylät pois. Minun piti uida pelkillä potkuilla ja kaverin mennä pelkillä käsivedoilla. Kaveri meni nopeammin. Huomasin, että ilman räpylöitä vaparin potkut olivat hitaammat tehdä kuin räpylöillä. Minä tarvitsen selkeästi enemmän voimaa jalkoihin.

Loppuverrassa minä olin ainoa, joka ui 200 metriä. Kaverit väsyivät 100 metrin jälkeen. Yhteensä uin 1325 metriä. 

Viikonloppu edessä

Kotiin lähtiessä kortti ei päästänyt porteista uloskaan, niin piti mennä ali. Kysyin asiaa kassalta, ja kuulin, että käyttöraja oli asetettu 9:15-11:30 välille. Se selitti sen, ettei myöhemmin päässyt pois. Aamulla oltiin vähän liian aikaisessa. 

Ostin kahvin mukaan ja lähdin odottamaan bussia. Kotiin päästyäni laitoin uintikamat kuivumaan ja pakkailin loput tavarat kasaan. Olin lähdössä seuraavaan lähijunaan äidin luo. Mentäisiin sunnuntaina laskettelemaan Vihtiin, jos sää sallii, ja äiti korjaisi vaatteiden reiät.

Kiva päivä

Perjantaina aamulla oli kotikäynti normaalisti. Asumisenohjaajan kanssa tehtiin viikko-ohjelman merkintöjen väritys, siivouslista ja juteltiin. Väritettiin ohjelmaa, että erottaa työpäivät ja muut paremmin. Siivouslistaan tehtiin siivoukseen kuuluvat asiat ja viikonpäivät. Saan sen ensi viikolla käyttööni. 

Ohjaajan lähdön jälkeen pakkailin kuntosalivehkeet vaatekassiin. Lähdin kävellen Kalevan uintikeskuksen kuntosalille kuntoilemaan. 

Kuntosalilla oli hiljaista

Valmentaja ei ole antanut mitään ohjeita kuntoiluun. Sain ideat veljeltäni Jyväskylässä, kun käytiin kuntosalilla: tee jokaista liikettä 3×10 sarjana. Pidin sarjojen välissä juomatauot.

Tein alkuun rintapunnerruksia, loitontajia jaloilla ja kuntopyöräilin. Sen jälkeen tein käsivetoja 3×10 pikkusen kevyemmillä painolevyillä. Ne painoivat 18 kg. Sitten tein vielä rintapunnerruksia toisella puolella ja nostin käsipainoilla 3×10 nostoa 4 kilogramman painoilla. Se tuntui raskaalta, mutta hyvältä. Tein hauista, joka tuntui tosi rankalta. Lihakset väsyivät. Jalkaprässi oli rikki, muuten olisin tehnyt silläkin.

Kuntosalitreeni teki hyvää pitkästä aikaa. Kuntoilu sujui aika hyvin aiempiin käynteihin verrattuna. Sain itsenäisesti tehdä, kun salilla oli hiljaista. Venyttelin lopuksi kunnolla. Olin kuntosalilla 1,5 tuntia, minkä aikaa oli varattu. Mietin et kerran viikossa kuntosalilla käynti vois tehdä hyvää.

Sukulaisten luona vierailulla

Kuntosalin jälkeen oli lähdettävä setäni ja tätini luo Atalan suuntaan. Ostin kahvin mukaan kahviosta, ja kiirehdin bussipysäkille, et ehdin bussiin, jolla pääsin perillä oikealle bussipysäkille. Kun pääsin Atalaan, lähdin nousemaan mäkeä ylös. Huomasin, että taskut oli jäänyt auki. Kun käden ottaa pois, jotain voi tippua silloin taskusta. Käännyin vielä etsimään, ettei mitään ole tippunut.

Setäni ja tätini tulivat vastaan mäellä. Pääsin tutustumaan heidän uuteen asuntoonsa. Asunto oli kivan tuntuinen ja pienempi heidän entiseen asuntoon verrattuna. Asunnon ympäristö oli mukava, pääsi lähelle kauppoja ja bussiyhteydet keskustaan ovat hyvät. 

Juteltiin kuulumisia mun harrastuksista, heidän ulkomaanreissusta ja sukulaisista. Juotiin kahvia ja syötiin mustikkapiirakkaa, jonka päällä oli kermavaahtoa. Sain kyydin kotiin. Oli kiva päivä.

Hassuttelua altaassa

Tiistaina oli lepopäivä urheilusta. Kävin pitkästä aikaa Iltalinjalla, että näin kavereita. Ennen sitä kävin ostamassa näytön puhdistajan, joka oli kadonnut aamulla repun taskusta. Se harmitti, kun sain sen joululahjaksi. Tavaroiden paikoilleen laittamisen ja säilyttämisen kanssa on oltava tarkkana.

Iltalinjalla pelasin kaverin kanssa biljardia ja isommalla porukalla pelattiin Kimbleä. Biljardissa osuin palloihin ja sain pusseihin. Kimblessä hävisin kavereille. Juteltiin ohjaajien kanssa ensi viikon tiistain lasertaisteluretkestä.

Vähän myöhemmin altaaseen

Keskiviikkona menin vähän normaalia myöhemmin Tesoman uimahallille tekemään aamuista omatoimitreeniä. Ajattelin, ettei ole kiire ajoissa lähteä pois, kun kävellessä töihin menee vain vartti. Voi nousta altaasta vähän myöhemmin. 

Harjoittelin rinnan ja vaparin käsivetoja 2×200 metriä lättärit käsissä. Pullari piti jalat paikoillaan käsivetotreenin ajan. Harjoittelin myös 100 metrin sekarin aina perhosesta vapariin. Treenasin vielä erikseen 100 metriset vaparin ja selän sekä 50 metriset perhosen ja rinnan. Hyvin sujui perhonen, kädet pyörivät samaan tahtiin. Rinnan rytmitys alkaa sujua. 

Uinnin lisäksi harjoittelin 50 metriä etuperin volttia. Voltti tehdään aina etuperin. Lisäksi tein vuorotellen makkaroita ja voltteja. 

Ehdin melko hyvin uimaan treenini. Yhteensä tuli uitua 1775 metriä. Tavoite oli 2000 metriä. Siitä jäi vähän uimatta, kun aika loppui kesken. Piti lähteä pesulle ja pukeutumaan, et ehtisin töihin. Tällä kertaa kävelin rantaa pitkin oikopolulle, josta olen aiemmin kävellyt hallille. Oli taas ihana aurinkoinen pakkassää kävellä töihin.

Erilaisia harjoituksia

Työpäivän jälkeen ostin valmiin salaatin, koska kotona ei ollut riittävästi tarpeita tehdä sitä. Salaatin kanssa suuntasin Tatun parakilparyhmän treeneihin. Söin päivällisen pukkarissa, ja lähdin nopean suihkun kautta altaan reunalle venyttelemään kavereiden kanssa. Saatiin uitua alkuverraa 100 metriä ja treenien aluksi vielä 50 metriä vaparia. 

Sitten laitettiin räpylä toiseen jalkaan. Toisessa jalassa ei ollut. Räpyläjalka teki potkut ja toinen oli paikoillaan. Toisen puolen käsi teki vaparin käsivedon. Eli ristipuolen käsi ja jalka tekivät töitä. 50 metrin jälkeen räpylä vaihtoi jalkaa ja selällään sama juttu. 

Seuraavaksi uitiin käsikädessä kaverin kanssa. Toinen meni perhosen potkuilla ja toinen rinnan. Pysyttiin uidessa rinnakkain. Laji vaihtui altaan päässä. Sitten toinen oli vapaamatkustaja ja sama juttu uudelleen päässä. Harjoitukset sujuivat, koska ollaan aiemminkin harjoiteltu niitä treeneissä. 

Väliin uitiin taas yksin. Mentiin delfarit räpylöillä. Sama tehtiin selällään. Olikin haastavaa mennä delfarit selällään. Ei meinaa saada tehtyä potkuja oikein. Tuntui rankalta. 

Sitten olikin 4×50 metriä polvista potkut. Potkuissa piti aina koukistaa polvesta. Ne uitiin kaksi kertaa selällään ja kaksi kertaa vatsallaan. Se olikin uusi asia. Harjoittelin vielä yhden ylimääräisen vinstan.

 

Lopuksi oli 50 metrin vaparin kisa räpylöillä. Kaveri voitti ekan kierroksen, vaikka yritin loppuun saakka uida täysillä. Minä voitin loput kolme kertaa 50 metriä, kun kiihdytin maaliseinään saakka lujaa. Kaveri väsähti niissä käännösten jälkeen. 

Loppuverra uitiin ilman räpylöitä. Yhteensä 1525 metriä. Eli keskiviikon uinnit oli 3500 metriä.

Uintia ja biljardia

Torstaina työpäivän jälkeen suuntasin kohti Kalevan uintikeskusta uimaan vuorostaan 50 metrin radalla. 

Halusin uida kisalajit siinä altaassa, ja muutenkin halusin uintimetrien nousevan.

Harjoittelin ohjattujen treenien käsivetoja. Ne sujuivat paremmin 50 metrin altaassa. Uin kisalajit kolmesti läpi ja välissä tein sekaria 2×100 eli 25 metriä perhosta, toinen selkää, sitten rinta sekä vapari. Uin rintaa 100 metriä muistellen rytmitystä. Yhteensä uin 2150 metriä. 

Ennen kotiin lähtöä latasin erityisuimarikortin, ja ostin kahvin reippaasti uidun suorituksen jälkeen. Suuntasin ratikalla Pyynikintorille ja kävelin Iltalinjalle kavereita tapaamaan. Autoin kavereita palapelin teossa ja pelasin yhden erän biljardia. Tällä kertaa sain vain pari palloa pussiin, mutta harjoitus tekee mestarin. 

Aina ei huvita

Maanantaina oli tuttuun tapaan treenit Mustavuoressa työpäivän jälkeen. Suuntasin taas kauppaan ostamaan välipaloja ja lähdin treeneihin. Treenit loppuisivat myöhään ja sitten pitäisi mennä busseilla kotiin. Ei olisi huvittanut. Pääsin töistä ajoissa, mutta meni pari tuntia Mustavuoren pukuhuoneessa, ennen kuin siirryin rinteille. 

Kaikki tuntui hankalalta ja harmitti. Katsoin ennen pukkariin menoa rinteitä ja minusta ne olivat osittain jäisiä. Kuvittelin, että kaadun väsyneenä viikonlopun jälkeen rinteisiin, kun ne olivat jäisiä. Silloin satutan itseni rinteessä alas tullessa, et käsi tai jalka napsahtaa. Vahinkoja käy kaikille. Sen jälkeen olisin saanut jättää hyvästit uimiselle, jos jalka olis katkennut. Eikä oikein olis huvittanut muiden joukossa lasketella. Pohdin, että muut voivat kaataa minut rinteeseen, kun liian läheltä kaartavat, eivätkä katso eteensä. 

Ei meinannut treenaus maistua. Vaatteiden vaihdon ja eväiden syömisen jälkeen päätin lopulta lähteä testaamaan rinteet. Rinteet olivat jäässä, mutta lumen alla. En kaatunut olleenkaan, vaan pysyin pystyssä. Harjoittelin vapareita ja hyvää lasketteluasentoa. Lasketteluasennon harjoitus oli leiriltä. Muita juttuja en ehtinyt, ennen kuin treenit alkoi. Ehdin lasketella viisi rinnettä, ennen kuin palasin suksitelineille venyttelemään ja odottamaan treenien alkua. 

Erilaisia käännöksiä

Treeneissä harjoiteltiin käännöksiä. Ensin harjoiteltiin leikkaavia käännöksiä. Niissä lähetään laittamaan suksia kantilleen ja odotetaan, et suksi tekee käännöksen. Ne sujuivat aika hyvin. Tarvitaan rohkeutta tehdä käännös hyvin.

Harjoiteltiin myös pyöreitä, nättejä käännöksiä. Pyöreä käännös oli helppo. Ne sujuivat hyvin, koska niitä harjoiteltiin jo leirillä. Käännökset tuntui nyt sujuvan paremmin kuin leirillä.

Kolmantena tehtiin tuhansia pieniä käännöksiä, ettei vauhti kasva liian suureksi. Silloin tehdään koko ajan käännöksiä, koko rinne alas saakka. Tuhansien käännösten jonon teko oli aluksi haastavaa, kun meinasi tulla isoja käännöksiä. Mutta lopulta sujui hyvin.

Olin väsynyt treenin jälkeen, mutta tuntui hyvältä, kun oppi jotain uutta. Valmentaja sanoi, että käännökset ja asento olivat parantuneet leirillä ollessa. Treeneissä oli lopulta mukava olla. 

Alppihiihtoleiri Tahkolla

Torstain matkustin isän luo yhdeksi yöksi ennen leiriviikonloppua. Matkustin junalla Kuopioon. Mukana reppu, matkalaukku ja suksipussi. Suksipussi mahtui pystyyn vaunuun etuosaan pyörätuolipaikalle. Mulla oli istumapaikka sen lähettyvillä. Pyörätuolipaikalle ei tullut ketään koko matkan aikana. Kuuntelin musiikkia, selasin nettiä ja söin välipalaa. Pääsin turvallisesti perille. Olin väsynyt matkasta, mutta tyytyväinen. Isä oli Kuopiossa asemalla vastassa. 

Perjantaina käytin koirat isän kanssa lenkillä ja sain itsekin happea. Sitten isä heitti Tahkolle Special Olympics lasketteluleirille. Kivalta tuntui lähteä. 

Majoittumista ja tasapainoilua

Majoitus oli Tahkon keskustassa aika lähellä rinteitä. Olin ensimmäinen majoittuja kolmen hengen huoneessa. Mukavan tuntuinen huone oli. Ikkunasta näkyi metsää. Sänky oli pehmeä nukkua. Nukuin kuin tukki.

Sain huonekavereiksi Sagan ja Saimin. Saimin kanssa oon ollut aiemmin, mutta Saga oli uusi huonekaveri. Leirillä oli kaikki tutut kaverit ja valmentajat. Mukana oli pari uuttakin. Leiriläisiä oli yhteensä 16.

 

Illalla oli tasapainoharjoituksia: piti seisoa yhdellä jalalla, tasapainotella kepin päällä ja muita tuttuja juttuja. Yhden jalalla tasapainoharjoittelu tuntui vaikealta aluksi. En meinannut pysyä pystyssä. 

Kepin heitto oli ihan uusi juttu. Siinä piti ottaa koppi heitosta ennen kuin keppi kolahtaa maahan. Kepin heitto kaverin kanssa onnistui hyvin. Sain kopin kepistä ja niin sai kaverikin. 

Pienryhmissä rinteeseen

Lauantaina aamuna kaveri herätti, kun olin ajatuksissani laittanut hälytyksen perjantaille, vaikka piti lauantaille laittaa. Ehdittiin hyvin aamupalalle ja treeneihin. Hyvä kun oli huonekaveri.  

Saatiin rinteeseen hissiliput ja Special Olympics liivit. Laitettiin sen takia liivit, et tunnistetaan porukkaan kuuluvat. Ettei sekoitu muiden laskettelijoiden sekaan omasta porukasta.

Aamulla jakaannuttiin pienryhmiin. Valmentajat päättivät, ketkä olivat samassa. Kolme ryhmää oli. Tehtiin niissä erilaisia harjoituksia. Samassa ryhmässä mun kanssa oli Veera, Erika, Saga ja Saimi. Meillä oli Virpi valmentajana.

Mentiin länsirinteille laskettelemaan. Rinteet olivat hyviä ja riittävän haastavia. Ne olivat erilaisia verrattuna Mustavuoren rinteisiin: pidempiä kuin Mustavuoressa, vähän jyrkempiä. Alastulo-osuudet olivat haastavia alkuun. Vähän jännitti, että pysyykö pystyssä. Tykkäsin lasketella niissä. Tuli kokemusta. 

Tekniikkaa ja ensimmäinen rata

Ensimmäisissä treeneissä harjoiteltiin vartalonkiertoa, jossa kädet painaa vuoronperään toiseen polveen. Silloin toinen suksi kantaa ja kääntää lasketellessa. Oikealle kun kääntyy, niin kädet menevät oikealle polvelle ja painaa, vasemmalle mentäessä vasempaan polveen. Vartalo kääntyy sinne suuntaan, missä tolppa on: oikealle mentäessä oikealle ja vasemmalle mentäessä vasemmalle. Ne olivat aluksi mulle haastavia. Tein vartalonkiertoa väärälle puolelle. 

Laskettiin myös kädet kiinni polvissa ja muisteltiin lasketteluasentoa, että radalla pystyy menemään oikeassa asennossa. Se sujui aika hyvin, mutta käytiin läpi yhdessä, kun osalla jää selkä pystyyn. Hyvin meni treeni, ja muistin asennon aika hyvin.

Tekniikkaharjoituksia oli ennen rataa ja radalla päästiin kokeilemaan samat asiat. Aamulla oli helpon tuntuinen rata. Oli hyvät käännösvälit radalla tolppien välillä. Tolpat olivat siis kauempana toisistaan. Silloin on enemmän aikaa ajoittaa käännös ennen tolppaa. Aika monta kertaa mentiin rata läpi.

Radalla piti kiinnittää huomiota käännökseen, lasketteluasentoon ja siihen, että menee oikein kiertäen ne tolpat. Osasin mennä tolpat oikein ja lasketteluasento oli aika hyvä, vaikka sitä pitää harjoitella vielä vähän lisää. Vartalonkierto meni radallakin välillä ihan sekaisin. Kääntyvä puoli sekoittuu.

Lauantain toinen ratatreeni

Iltapäivällä oli taas ratalaskua. Harjoiteltiin radalla aamuisia tekniikkatreenejä ja tehtiin sama vartalonkiertoharjoitus, jota mentiin aamulla. Saatiin lisäharjoitusta. Valmentajat kertoivat huomioita tekniikkalaskujen jälkeen. 

Minulle sanottiin asennosta, että selkä ei ollut panssarina edessä ja sauvat jäivät liian ylös - niiden piti olla alempana. Piti kokeilla saada yhdellä sauvalla juonesta kiinni. Se olikin hyvä neuvo, pitää jatkaa itse treenaamista sillä ohjeella. 

Vartalonkierto on vaikea. Minun piti mennä valmentajien kanssa rata läpi. Menin perässä ja katsoin, mitä valmentaja teki. Ekana menin kädet ulkosuksen jalalla ja sitten yhden sauvan kanssa. Ne olivat harjoitukset minua varten, et sain tietää, mikä oli mennyt vikaan laskettelussa.

Iltapäivän rata oli tarkoituksella tiukempi ja haastavampi aamuiseen verrattuna. Radalla oli 8 tolppaa. Mentiin yhden tolpan ympäri kääntyen toiselle tolpalle. Käännöksen ajoittaminen oli hankalampaa, koska menin liian pitkälle, eikä käännös osunut oikein. Laskettiin rata niin monta kertaa, et vauhti kasvoi ja käännökset onnistuivat menemään oikein.

Muistin harjoitukset aika hyvin. Iltapäivällä keskittyminen lasketteluasentoon ja sauvojen pitämiseen alhaalla onnistui aamua paremmin. Keskityin myös vauhtiin, etten jarruta radalla.

Radalta mentiin kaakaolle ja sen jälkeen osa porukasta jäi rinteisiin, osa lähti hotellille. Jäin rinteisiin vähäksi aikaa, koska oli vielä virtaa lasketella vapareita. Osa kavereistakin jäi rinteisiin. Lasketeltiin eturinteillä. Tehtiin 5-6 vaparia. Sitten lähdettiin saunaan ja syömään. 

Vielä kerran rinteeseen

Sunnuntaina mentiin porukalla ensin tuolihissillä ylös ja lasketeltiin takaisin alas, että päästiin  ankkurihissille, josta noustiin ylös länsirinteille. Matkalla tuolihissille kaaduin kahden kaverin väliin ankkurihissin ohituksen jälkeen olevassa mutkassa. Yritin pitää turvaväliä laskettelijakavereihin. Toinen tuli takaa ja toinen edestä. Yritin katsoa edessä olevaa ja lähteä kiertämään. Menetin tasapainon, horjahdin ja kaaduin. 

Kaatuessa suksi lähti jalasta. Laskettelukaverin isä ja ratamestari Make jäivät auttamaan ja katsomaan, että kaikki oli hyvin. Pääsin itse ylös. Ratamestari auttoi ja painoi suksen siteen alas, että sain sen takaisin jalkaan. 

Päästiin lopulta tuolihissille. Olen käyttänyt tuolihissiä joskus aiemminkin. Tuolihissillä ylös meno tuntui mukavalta pitkän ajan jälkeen. Sai istua paikallaan ja katsoa maisemia. 

Koko aamupäivä meni radoilla. Meillä oli kaksi rataa. Toinen oli samassa paikassa kuin lauantaina ja toinen oli viereisessä rinteessä. 

Toisella radalla piti mennä kahden tolpan välistä tai kiertää molemmat. Käännös piti ajoittaa tolppien väliin. Se olikin haastavampi homma, kun piti tehdä pyöreämpää käännöstä. Menin laskettelukaverin perässä samoja jälkiä, niin onnistuin menemään radan oikein. Toisella kierroksella yhdessä kohtaa rataa olisi pitänyt mennä tolppien välistä, mutta kiersin ne molemmat. Loppurata meni oikein.  

Toinen rata oli samanlainen kuin lauantaina. Oli aina yksi tolppa, mikä piti kiertää. Osa tolpasta mentiin metsän puolelta ja osa ankkurin puolelta kiertäen. Meillä oli 6-8 tolppaa radoilla.  

Lopeteltiin treenit aiemmin kun ohjelmassa oli, kun piti pakata loput tavarat ja luovuttaa huone. Sen jälkeen mentiin syömään ja oli leirin lopetus. Leirin lopetuksessa valmentajat kehuivat laskettelijoita ja osa sain tsempparijutut. Äitini saapui leirin päätökseen ja tutustui osaan kavereistani. 

Rinteet tulivat tutuiksi

Leirin jälkeen jäin vielä äidin kanssa laskettelemaan. Mentiin leirillä lasketut rinteet läpi ja osa oli uusia rinteitä, mitä laskettiin. Kokeiltiin eturinteiden tuolihissiä, jossa ekaksi en huomannut nousta ajoissa pois. Hyppäsin ja suksi lähti jo toisen kerran jalasta. Äiti haki suksen hissin edestä. Sain sen itse jalkaan. Kokeiltiin uudestaan samaa hissiä. Toisella kerralla pääsin ajoissa hissistä pois. 

Ennen kotiin lähtöä lasketeltiin vielä kisarinteet. Toisessa rinteessä vauhti oli ankkurista poistuessa hyvä ja pääsin jarruttamatta alas saakka. Ne olivat vähän vaativampia, mustia rinteitä.

Leirillä oli mukavaa. Opin uusia asioita.

Toiveena työsuhde

Suomessa on noin 30 000 työikäistä kehitysvammaista henkilöä. Heistä noin 3000 kykenisi oikeanlaisella tuella palkkatyöhön. Mutta vain 500-600 henkilöä saa tällä hetkellä työstään palkkaa.

Kuva: Kehitysvammaliitto

Maanantaina iltapäivällä oli työkoordinaattoriin tutustuminen. Aluksi luultiin, että tapaaminen oli te-toimistolla Pellavantehtaankadulla. Entinen työkoordinaattori oli siellä, niin luultiin uudenkin olevan. Mutta se olikin Tullintorin kolmannessa kerroksessa työllisyyspalvelut-toimistolla. 

Olin työllistymiskeskuksen ohjaajan kanssa puoli tuntia myöhässä tapaamisesta. Työkoordinaattori oli mukava, ymmärtäväinen naishenkilö. Hän sanoi, että se ei haittaa. Ehdittiin ihan hyvin.

Saatiin käytyä läpi tuettuun palkkatyöhön liittyvät asiat. Saan tehdä viikossa noin 15-16 tuntia töitä, ettei palkkaraja ylity. Se ei vaikuta kansaneläkkeeseen. Sitten pitää ilmoittaa, että olenko saanut työpaikan. 

Suuri osa työikäisistä kehitysvammaisista henkilöistä on työkyvyttömyyseläkkeellä ja haluaisi työskennellä osa-aikaisesti. Työkyvyttömyyseläkkeellä oleva saa ansaita 922,42 euroa kuukaudessa (2023). Jos palkka on suurempi, eläkettä ei makseta. Jotta työnteko on kehitysvammaiselle henkilölle kannattavaa, hänen tulee ansaita alle 922,42 euroa tai noin yli 1 700 kuukaudessa. (Kehitysvammaliitto)

Työpaikkahaastattelussa

Torstaina suuntasin Koivistonkylän Prismalle rekrytointi-ihmistä tapaamaan ja työhaastatteluun työllistymiskeskuksen ohjaajan kanssa. Haastattelu sujui hyvin. Multa kysyttiin harrastuksia, montako tuntia olisin valmis tekemään ja missä haluaisin työskennellä. Vastasin rohkeasti, että haluan ensisijaisesti Prismoihin, joista Lielahti suljettiin pois työmatkojen takia. Myös Salet ja S-marketit käyvät. 

Sanoin että maanantaisin ja keskiviikkoisin voin tehdä aamu/päivävuoroa, et kerkiän illalla treeneihin. Tiistaisin ja torstaisin olisin valmis tekemään iltavuoroja myöhempään. Kerroin, et olen viihtynyt nykyisessä K-supermarketissa hyvin vuoden 2020 syyskuusta lähtien. Oon tykännyt olla siellä. 

Toivon pääseväni tuettuun palkkatyöhön tekemään viisi tuntia neljänä päivänä viikossa. Se ei vielä vaikuta eläkkeeseen. Tuetussa palkkatyössä ruuat pitää tehdä itse ja bussikortti ladata itse. Asumistukeen se vaikuttaa myös. 

Siihen saakka, kun pääsen palkkatyöhön, jatkan avotyössä.

Noin 2300 henkilöä on avotyötoiminnassa tavallisilla työpaikoilla. Avotyöntekijä ei ole työsuhteessa. Avotyötoiminnassa tehtävästä työstä tekijä saa työosuusrahaa. Työosuusrahan suuruus on keskimäärin 7 euroa päivässä ja maksimissaan 12 euroa päivässä. (Kehitysvammaliitto) Joissakin avotyöpaikoissa työpaikka tarjoaa ruuan, joissakin sen hinta vähennetään työosuusrahasta. 

Takaisin altaaseen

Viime viikolla ehti uimaan vain kerran. Tällä viikolla jo kahtena päivänä kolmesti. Tiistaina kävelin ennen alppihiihtoa Tesoman uimahallille uimaan omatoimisesti kisalajit ja tein haastejuttuja. Voltteja lähinnä tein ja pomppujuttuja. Kaverin kanssa tehdään haastejuttuja, niin näkee, onko edistynyt asiat. 

Harjoittelin voltteja väljässä vedessä. Melko hyvin ne menevät, vaikka osittain vinoon. Voltin asento on helppo etuperin. Osaan laittaa pään rintaan kiinni ja tehdä voltin etuperin oikein. Takaperin se onkin haastavaa. Takaperin volttia pitää treenata vielä. 

Uin rintaa. Rinta sujuu kohtalaisesti, rytmitys alkaa mennä oikein. En osaa itse harjoitella potkuja kuivana, vaikka Heidi neuvoi. Harjoittelen mieluummin vedessä laudan kanssa tai räpylöillä. 

Uin yhteensä 1125 metriä.

Uiminen piristi mieltä

Keskiviikkoaamuna suuntasin taas Tesoman uimahallille. Uin omatoimiset treenit. Treenasin rintauinnin  ja vaparin käsivetoja. Tein käsivedot pullari jalkojen välissä ja lättärit käsissä. Uin taas seuraavan kisan kisalajit läpi. Tein pohjasukelluksen ja uin loppumatkan vaparia niin kovaa kuin pystyin. 

Harjoittelin tiistain treenin mukaan etuperin voltteja. Voltit alkoivat sujua vähän paremmin, vaikka vieläkin menee vinoon. Välillä pompin altaan toiseen päähän ja uin takaisin. Uin pari kertaa sekarin läpi ja lisäksi rintauintia, miettien rytmitystä. Uin sitten vaparin, rinnan ja selän 100 metriä. Käännökset alkoivat sujua. Uin yhteensä 2025 metriä. 

Aamu alkoi huonosti, kun huomasin et otsalamppu oli häveissä. Se suututti. En tykkää käyttää heijastimia. Uiminen sai ajatukset muihin asioihin ja piristi mieltä. Kävelin töihin ihanassa pakkassäässä.

Uintia parin kanssa

Työpäivän jälkeen piti ostaa valmis salaatti, kun eilen en ehtinyt tekemään sitä. Lähdin TaTU:n parakilparyhmän treeneihin Pyynikin uimahallille. Uin kaverin kanssa 100 metriä verraa ja tehtiin 50 metriä etuperin volttia, ja uitiin omatoimisesti toinen satanen. 

Treeneissä mentiin aluksi väärin valmentajan ohjeistus. Toinen oli selällään, ja toinen potki rintauinnin potkuja työntäen toista. Uitiin aluksi vain 25 metriä ja vaihdettiin toisessa päässä. Toisella kerralla ohjeistus oli selvempi: piti mennä sama juttu 50 metriä päästä päähän. 

Sitten olikin vuorossa kaverin kanssa käsikkäin uinti sekä selkää että rintaa. Siinä potkitaan potkut normaalisti ja tehdään vain vapaalla kädellä vedot. Ei ollut vaikeaa. Sitä on harjoiteltu aiemminkin treeneissä, niin sujuu jo aika hyvin.

Kilpaa räpylöillä ja ilman

Sen jälkeen oli 4×50 vaparin kisa. Kaveri oli ensimmäisessä käännöksessä ja maaliin tulossa nopeampi, mä oli toisella 50 metrillä nopeampi, kolmannella kaveri, ja mä olin vikalla nopeampi. Voitettiin toisemme vuoron perään. 

Sitten valmentaja laittoi haasteen, että uisin ilman räpylöitä. Mä otin räpylät pois ja uin ilman niitä 4×50 metriä rintaa. Voitin kaverin helposti, kun hän ui räpylöillä. Rytmitys sujui hyvin. Potkutkin sujuivat hyvin, eikä vasen jalka kääntynyt sisäkiertoon.

Sitten olikin loppuverran vuoro. Uin treeneissä yhteensä 1050 metriä. Oli pitkästä aikaa kolme treeniä kahdessa päivässä. Mukavalta tuntui ja rankalta. Sainpahan uida kisoja varten. Muilla on kisat tällä viikolla, niihin en ehdi mukaan, kun lähden alppihiihtoleirille.

Jälleen kisarinteessä

Maanantaina valmistauduin kotona laskettelutreeneihin lähtöä varten. Olin menossa treeneihin laskettelukaverin äidin kyydillä. Yleensä menen suoraan töistä bussilla rinteille. Nyt oli poikkeus. Siksi laskettelukaverin äiti unohti hakea minut. 

Harmittelin asiaa äidilleni. Jos lähtisin bussilla, niin välillä pitää vaihtaa, enkä ehtisi treeneihin. Äiti sai järjestettyä kyydin. Enoni heitti minut puolituntia myöhässä treeneihin. 

Mustavuoressa kuulin, että treenejä ei ollutkaan. En ollut huomannut viestejä ryhmässä huonon verkkoyhteyden takia. Valmentajat olivat muualla. Saikin itse lasketella omatoimisesti vapareita. Kaverin äiti sanoi, et laskettele niin kauan kuin haluat. Laskettelin tunnin. En jarrutellut yhtään, vaan annoin vauhdin viedä. Vauhditus ja tarkkuus onnistuivat hyvin. Ne näkyi käännöksissä koko ajan. 

Kisaamaan Mustavuoreen

Tiistaina lähdin matkaan kaupan kautta. Ostin hedelmiä, koska oli pitkä ilta edessä. Töiden jälkeen oli aikaa. Kävin uimassa ja sen jälkeen lähdin reippaasti vaihtamaan alppihiihtovarusteet päälleni.

Kävelin työpaikalle hakemaan pukkarista sukseni ja lähdin kävelemään Vanhalle kirkkotielle odottamaan bussia. Noin kilometri piti vielä kävellä. Lähempänä ei ollut bussipysäkkiä tai sit olis pitänyt mennä Tampereelle päin ja vaihtaa Epilässä bussia takaisin. 

Mustavuoren pukkarissa söin välipalaa ja vaihdoin monot jalkaan. Lähdin laskettelemaan pari vaparia. Tuntui rankalta mennä suoraan uimasta rinteisiin. Tavaroiden kantaminen paikasta toiseen oli raskasta. Mukavaa se silti oli.

Alma Media Cup:n viimeiset kisat

Vaparien jälkeen oli rataan tutustuminen. Valmentaja oli meidän kanssa. Se oli taas erilainen, kun aiemmat radat, mutta tuntui hyvältä. Rata oli nyt helpon tuntuinen. Edellinen oli vähän haastava. Nyt oli kaksi tolppaa lähdössä ja radalla, joiden välistä piti mennä. Valmentaja ohjeisti, että tarkkana nyt radalla, että suoritukset menevät oikein.

Ennen kisan alkua oli vielä yhteiskuvan otto. Yhteiskuva otettiin ylhäällä. Valmentajat ja kaikki alppihiihtäjät olivat mukana.

Kisat alkoi hyvin. Ei jännittänyt yhtään lähteä radalle. Ekassa ratalaskussa keskityin vauhtiin ja tarkkuuteen. Sain radan läpi onnistuneesti. Toinen ratalasku oli parempi. Vauhti oli hyvä. Kisan jälkeen sai lasketella lisäkierroksen, jos halusi. Se oli paras kierrokseni. Kisan ulkopuolella olin rohkeampi radalla. Rohkeus näkyi vauhdissa. Kivalta tuntui. Laskut meni hyvin.

Olin tyytyväisin mielin Cup-kisan päättyessä, onpahan kokemusta laskettelukisoihin. Kivaa oli lasketella rata läpi vauhdikkaasti. Ratalasku nostaa rohkeutta ja tarkkuutta mennä tolpat oikeasta suunnasta. Mikään ei ollut vaikeaa, kun keskittyi radalla käännöksiin.

Viikonloppu isän luona

Perjantain kotikäynnillä päivitettiin ohjaussuunnitelma. Ohjaussuunnitelmassa käydään läpi kotikäynnin asiat ja työosuusasia. Se päivitetään puolen vuoden välein. Puhuttiin muuan muassa siivoussuunitelmasta.

Suunniteltiin asumisen ohjaajan kanssa minulle myös viikko-ohjelma, koska työajat olivat muuttuneet. Tiistaiksi ja torstaiksi meen aamuvuoroon sekä keskiviikkoisin iltavuoroon. Tehtiin suunnitelma ohjaajan koneella. Siitä tuli hyvä. Siivoussuunnitelmaa ei ehditty tehdä, kun kotikäyntiaika loppui.

Matkalle lähtö

Olin saanut torstai-iltana sähköpostiviestin, että Onnibussivuoro, millä mun piti aluksi matkustaa Kuopioon, oli peruttu. Asia ratkaistiin jo aiemmin viikolla sillä, että ostin varalta junaliput Kuopioon. Nyt pakkailin loput tavarat lähtöä varten. Vaatekassi ja tekemiskassi olivat lähdössä mukaan. Tekemiskassissa oli lukemista, eväitä, arvotavarat, juomapullo ja neuletyö. Ne ei mahtuneet vaatekassiin, kun otin hiihtovaatteeni ja mononi mukaan.

Oli paljon matkustajia lähdössä samaan suuntaan. Melko täynnä oli juna. Hiihtolomalaisia oli menossa tai tulossa.

Matkustaessa menee monta tuntia. Matka sujui hyvin. Kuuntelin musiikkia ja selasin nettiä. Söin eväitä musiikkia kuunnellen ja nukuin junassa päiväunet ennen Jyväskylää, että jaksan illalla valvoa. Hyvin sain nukuttua, kun mietin iloisia asioista. Jyväskylästä samaan junaan nousivat veljeni ja hänen tyttöystävänsä. Isä oli meitä vastassa Kuopiossa. Kiva oli päästä isän luo pitkästä aikaa. 

Lauantaina oli ensin saunan lämmitysvalmistelut ja avannon tekoa. Sitten oli karjalanpiirakoiden tekoa. Ensimmäistä kertaa pääsin rypyttämään karjalanpiirakoiden reunoja. Hyvin sujui. 

Neuloin mallineulettani muiden seurassa. Oli melko valmis mallityö. Olen nyt tyytyväinen käsialaani. Toivon, että pääsen neulomaan kaulahuivia, pipoa tai pantaa aluksi, ennen kuin alan neuloa villasukkia tai villapaitoja tai muuta, mitä voi langoista tehdä. Kolme kuukautta olen neulonut viimeistä mallitilkkua.

Ladulle lainavälineillä

Alkuillasta lähdettiin hiihtämään Juankoskelle. En ole hiihtänyt aiemmin tänä talvena. Lapin reissua varten lähdettiin hiihtämään laduille ekaa kertaa.

Tuntui oudolta hiihtää vanhoilla monoilla pitkästä aikaa. Totuin kyllä niihin hiihdon aikana. Hiihdin niillä, koska sain SNS monosidesukset kokeiltavaksi. Sen takia piti vanhat monot ottaa mukaan testattavaksi suksipidikkeeseen. Piti kiristää monojen naruja välillä kesken hiihdon. En ollut älynnyt, että narut kiristetään alhaalta saakka. Siksi ne löystyivät ja aukenivat. 

En ottanut omia suksia mukaani. Sain isältä sukset, ettei tarvii omia ottaa Lappiin mukaan. Lainasukset luistivat hyvin. Oli pitopohjasukset, samanlaiset kun mulla on kotona. Saan ne Saariselän reissulle mukaan. 

Isä neuvoi, että työnnä samaan tahtiin sauvoilla vauhtia ja juokse suksilla mäet ylös. Uudet ohjeistukset olivat mukavia. Niiden noudattaminen onnistui hyvin. Jaksoin nousta mäet ylös. Tunti hiihdettiin eri latuja. Hiihdin perinteistä.

Sitten päästiin saunaan ja avantoon. Illalla syötiin blinejä. Vietettiin aikaa porukalla.

Sunnuntaina oli koirien vienti lenkille veljen ja hänen tyttöystävänsä kanssa. Ulkona oli ihana aurinkoinen sää. Vaikka pyrytti lunta, ei se meitä haitannut. Tehtiin 2 km lenkki. Sen jälkeen pakkailin tavaroita ja osa vaatteista jäi odottamaan ensi viikon tuloani. Pääsen silloin isäni kyydillä Tahkolle leirille viikonlopuksi. 

Neuloin vielä vähän mallineulettani, kun menin muiden seuraksi olohuoneeseen. Syötiin perunamuusia ja hirvikastiketta. Saatiin laskiaispullat kahvin kanssa. Isä lähti viemään sit mua, veljeäni ja veljeni tyttöystävää Kuopioon, että ehdittäisiin junaan. 

Kotimatka alkoi kivasti. Juna oli melko täynnä Pieksämäelle saakka. Kuuntelin musaa ja selasin verkkoa. Netti pätki, mikä ärsytti mua. Suunnittelin loppuiltaa. Kotona alkaa huomisen aamupalan teko, kun meen poikkeuksellisesti aikaisemmin töihin. On menoa iltapäivällä. Aloitan myös seuraavan viikon leiritavaroiden pakkaamisen.

 

Vapriikissa tutustumassa

Torstaina muistin vasta töissä, et olisi naistenryhmän näkemispäivä. Jouduin ilmoittamaan uintikavereilleni, etten pääse uimaan, kun lupasin lähteä ohjaajan ja kaverin kanssa Vapriikkiin kiertelemään. Välillä unohtuu päivittää kännykän kalenteri ja merkitä menot sinne.

Työpäivän jälkeen menin kotiin viemään tavaroita. Otin toisen repun, johon otin juomapullon ja heijastimet sekä avaimet mukaan.

Lähdin kävelemään ratikalle ja matkustin keskustaan. Kävelin Koskipuistosta Vapriikin pääoville. Ohjaaja odotti jo Vapriikin edessä ja kaveri oli tulossa.

Vapriikissa oli monta näyttelyä. Käytiin postimuseossa, jossa oli postiaiheisia juttuja. Kierrettiin myös Tampere ennen ja nykyään -näyttely, Finlaysonin näyttely ja luontonäyttely sekä jääkiekkomuseo. 

👍 Pidin eniten Postimuseosta, koska siellä kerrottiin erilaisista postinkuljetustavoista. Näki vanhan ajan postiauton. Postimerkkikuvat jäivät mieleen selvästi, kun keräilen itse postimerkkejä. Entisajan merkit olivat hyviä. 

👉  Tampere ennen ja nykyään -näyttelystä jäi mieleen vuosiluvut 1900-luvun aikaan ja 2022 vuoden muuttuneet asiat. Oli mukava katsoa taloja entisaikaan ja nykyään.

👉  Finlaysonin näyttelyssä jäivät mieleen käsityöasiat. Entisajan ompelukoneet sota-aikaan olivat erilaisia kuin nyt.

👉  Luontonäyttelyssä oli tehtävä Testaa mikä eläin olet. Sain vastauksen, että olen nuori hylkeenpoikanen, kun viihdyn vedessä. Kaverista tuli kurki ja ohjaajasta hirvenvasa.

👉  Jääkiekkomuseosta jäi mieleen jääkiekkojutut, kuten jääkiekkopelaajien paidat ja jääkiekkoaiheet. 

Kiva iltapäivä toi piristystä iltaan. Kaverin kanssa käytiin vielä Ratinan ostoskeskuksessa, koska hänen piti ostaa äidillensä paita New Yorkerista. Päätettiin käydä samalla Kaupin Sports Centerillä testamassa Malmin kebab -ravintola. 

Maistoin kebabaterian rankalaisilla. Ruoka oli maukasta. Otin loput mukaan. Ajattelin syödä myöhemmin tänään aterian loppuun. En viitsinyt heittää pois turhaan, niin luonto säästyisi.

Leikkiä vedessä

Keskiviikkoaamuna suuntasin tavalliseen tapaan Tesoman uimahallille uimaan omatoimiset treenit ennen työpäivän alkamista. Aluksi tein Heidin antamat kotiläksyt ja harjoittelin Heidin kanssa opeteltuja rintauinnin potkuja ja rytmitystä. Ne alkoivat sujua, kun muistelin miten rytmitys menee: Liuku, kädet ja potkut. 

Rintauinnin jälkeen uin sekaria räpylöillä - 25 metriä potkuja ja 25 metriä uimista. Uin kaikki sekarilajit, myös perhosen. Mikään laji ei ollut vaikea. Kaikki sujui hyvin. Potkujen lisäksi tein 2×200 metriä rinnan ja vaparin käsivetoja. Pullari oli jalkojen välissä, että jalat pysyvät kiinni. Käsivedot tein lättäreillä.

Vaihdoin harjoitusta, sukelsin ja uin loppumatkan altaan päähän vaparia. Uin myös kisalajit läpi huhtikuun kisoja ajatellen. Välillä tein voltteja väljässä vedessä. Se oli treeneissä aiemmin opittu harjoitus: uin 5 metriä selällään, tein voltin ja voltin jälkeen menin lopun altaan pomppuja. Pompuissa pompitaan ylös vedestä. Yhteensä tuli 10 volttia. Ne menivät aluksi vinoon, mutta sitten alkoivat sujua.

Vapaa ilta

Ulkona oli taas ihana aurinkoinen sää työpaikalle kävellessä. Kun pääsin töistä, ilta oli jo pimeä ja sää viileä. Illalla ei ole Tatun parakilparyhmän treenejä, joten tänä keskiviikkona uin vain aamulla. Uin yhteensä 2250 metriä. 

Työpäivän jälkeen ostin Pirkka-lehden ja mandariineja. Kotiin päästyäni aloin tekemään jauhelihakastiketta, johon laitoin aurajuustoa ja tavan juustoa. Kaveriksi keitin spagettia. Pesin pyykkiä ja pakkailin vielä uintikamoja, sillä torstaina olis tarkoitus uida kavereiden kanssa. 

Valokuvaamassa

Lähdin työpäivän jälkeen Finlaysonin Lidliin ruokaostoksille. Ostin huomiseksi ruokatarpeita: jauhelihaa, leikkelettä, juustoa ja mehua. Ajattelin tehdä spagettia ja jauhelihakastiketta.

Kävelin Vapriikin kautta bussipysäkille ja opettelin valokuvaamaan. Luonto ja erilaiset rakennukset on saanut minut kiinnostumaan valokuvauksesta. Kuvasin rakennuksia, talvimaisemaa, porttiholvia ja puita. 

Valokuvauksessa on tärkeää, että kamera suorassa. Vaatii harjoitusta, että saa kameran pysymään suorana ja kädet vakaana, että tulee hyviä kuvia. Joskus valokuvat epäonnistuvat täysin. Kädet tärisevät aika paljon kuvaushetkellä. Epäonnistuneet kuvat ovat epätarkkoja. Pitää ottaa uusia kuvia.  

Ulkoilu piristää mukavasti. Ajatukset selkenevät ja tietää, mitä kotona pitää tehdä. 

Kotiin tultuani söin ruuan ja aloin järjestellä tavaroita lattioilta pois. Ne oli jäänyt, kun raivasin kaappeja lattioille tai etsin jotakin hukassa olevaa. Pitäisi muistaa aina laittaa tavarat paikoilleen käytön jälkeen.