Kaatuminen ei haittaa

Sunnuntaina oli lepopäivä. Takana oli neljät kisat reilun viikon aikana. Arkeen palaaminen oli hieman vaikeaa. Mutta uusi viikko alkoi vauhdikkaasti tutuksi tulleessa rinteessä.


Maanantaina suuntasin iltatreeneihin kaupan kautta, kun ostin vähän välipalaa mukaan Mustavuoreen. Kävelin töistä Vanhalle kirkkotielle ja pääsin bussiin. Salmenrannan bussipysäkillä jäin pois bussista ja kävelin rinnealueelle. Sain otettua valokuvia ennen välipalan syömistä. 

Pääsin rinteisiin vasta puoli viisi, kun meni vaihtaessa monoja ja vaatteita ulkoiluasun alle. Muistin venytellä ja ehdin lasketella kaksi rinnettä. Kun valmentaja oli jo paikalla, menin vielä yhden kerran rinteeseen. Löysin taas rohkeuden lasketella nopeammin. 

Sitten odottelin muita. Kun muut tulivat, alettiin venytellä. Rinteessä mentiin ensin sauvojen kanssa vapareita käännöksillä. Mä kaaduin kerran niin, että suksi lähti jalasta ja sauvakin jäi matkalle. Kun mun piti kääntyä alaspäin rinteessä, niin olin kääntynyt ylöspäin. Kaatuminen ei sattunut yhtään. 

Ylös ja uudelleen mäkeen

Toinen valmentaja tuli auttamaan, että sain sekä laskettelusukseni että sauvan ja pääsin hyvin ylös. Vähän piti vasemman suksen kanssa pyöriä, että pääsin nousemaan suksi ankkurihissiä päin ylös rinteestä ja että sain oikean sukseni jalkaan. 

Pääsin alas asti. Nauratti. Vähän oli liian kova vauhti ollut. Treenit jatkui ilman sauvoja supermiehellä, jossa on toinen käsi lantiolla, toinen edessä. Se meni hyvin. Jossain kohti sekosin käsien kanssa. Sitten vielä piti viedä kättä ulkosuksen päälle. Sen jälkeen oli vaikea osuus: piti nostaa sisäsuksi ilmaan. Se ei mulla onnistu ja vaatii harjoitusta. 

Päästiin kokeilemaan suurpuikkarataa. Vikalla kerralla mulla pysyi vauhti ylärinteessä hyvänä, mut saisi olla koko matkan samana. Muutamilla kerroilla sain tehdä laajakäännöstä keppien luo mennessä. Sit vielä pari vaparilaskua, joissa vauhti pysyi hyvänä. Oli nopeaa käännöstä. Sitten olikin loppuvenyttelyjen aika. 


Kisoissa sattuu ja tapahtuu

Tänään uitiin vuoden ensimmäiset TaTU Tampereen järjestämät uintikisat. Seuran parakilpauimarit olivat menossa mukana. Tampereella ei ole kisoissa erillisiä lähtöjä parauimareille, joten parauimarit kisasivat samoissa sarjoissa vammattomien urheilijoiden kanssa.

Verryttelyyn kisavarusteissa

Jääkarhu-uinneissa olin ilmoittautunut neljään lajiin. Ensimmäinen oli heti kisan alussa ja kolme muuta vasta illalla. Välissä oli kuusi tuntia.

Verrasin ennen kisoja 25 metrin altaassa. Minun ensimmäisenä lajina oli 50 metrin perhonen. Menin odottamaan keräilypaikalle ilman valmentajaa. Samaan aikaan keräilyn kanssa ui yksi uintikaveri. Valmentajan piti odottaa häntä maaliin ja auttaa uintikaveri pyörätuoliin. Aikataulut oli tiukkoja. Etsin valmentajaa, mutta hän ei ehtinyt paikalle.  

Keräilyyn mennessäni odotin nimeni huutoa. Kuuluttajalla oli hiljainen ääni. Liian hiljainen minun kuulolle. Paikalla oli hirveä hälinä, enkä kuullut ketä kuulutettiin. Kun valmentaja tuli, olin myöhässä ja keräily erääni meni ohi. Erä uitiin ilman minua, kun en ollut ajoissa kisapaikalla. Harmitti, mutta ei maailma tähän kaadu. Seuraaviin kisoihin treenataan perhonen vielä parempaan kuntoon.

Muistin syödä eväitä ja venytellä. Seuraavaan lajiin oli aikaa niin paljon, että juttelin valmentajan ja kavereiden kanssa. Venyttelin istumapaikkojen takana lihaksia ja kävelin vähäsen. En halunnut lihasten väsyvän liikaa, koska jalat ja kädet tekevät uidessa töitä kovaa. 

Omaa vuoroa odotellessa

Ennen rintaa verrasin 100 metriä. Sit piti olla jo keräilyssä. En halunnut enää myöhästyä keräilystä. Äiti oli tullut varalta ennen seuraavia uinteja auttamaan valmentajaa, et ei tarvitse jännittää, ehdinkö keräilyyn ajoissa. Loput keräilyt sujuivat hyvin. Valmentajakin ehti ajoissa keräilypaikalle.

Rintauinnin starttilähtö sujui paremmin kuin lähdöt edellisissä kisoissa. Uintikin meni hyvin. Sen jälkeen tuntui ihan hyvältä. Jossain välissä vasen jalkaterä kuitenkin oli kääntynyt sisäänpäin ja uinti hylättiin. En itse huomannut sitä. En masennu siitäkään. Seuraaviin kisoihin potku treenataan taas kuntoon. 

Lähes suoraan rinnan jälkeen oli 100 metrin selkäuinti. Oli vähän rankkaa, että ehti edellisen uinnin jälkeen. En ehtinyt uimaan väliverraa. Söin nopeasti banaania ja join smoothieta, että sain lisäenergiaa. Tuntui hyvältä lähteä uimaan uudelleen toista kisalajia.

Kaksi lajia meni hyvin

Selkäuinnissakin lähtö oli hyvä. Kurkin vähän uidessa, vaikka pään piti olla vakaa. Käännös meni hyvin, ja uin suoraan käännöksen jälkeen. Aika ei ollut huono, mutta oli huonompi kuin ennätykseni. Valmentaja sanoi, että ollaan vasta aloituskaudessa eli nostetaan peruskuntoa - olisi outoa, jos ajat nyt paranisivat.

Viimeisenä uin vaparin 100 metriä. Starttihyppy oli parempi, sillä starttihyppyjä oli hiottu treeneissä.
Uinti meni hyvin. Ekassa 50 metrisessä kädet pyörivät nopeammin. Käännöksen jälkeen toisessa altaan mitassa käsivedot hiljenivät, mutta kovenivat loppuun mennessä. Alkoi jo väsyttää, siksi välissä vähän hyydyin. 

Kaikkea tapahtuu ja sattuu. En ole aiemmin uinut kilpailussa 100 metrin matkoja 50 metrin altaassa. Olen tyytyväinen selän ja vaparin tuloksiin sekä uinteihini. Päivä ei ollut enää niin surkea. Kaikesta saa kokemusta. Urheilija ei luovuta koskaan. Lisää treeniä vaan.


Biljardikisoissa


Alkuperäinen kuva: Voimavirta

Torstaina oli ensimmäinen lepopäivä lauantain kisoja varten. Pääsin pitkästä aikaa Iltikselle kavereita näkemään. Ennen Iltalinjalle lähtöä siivosin kotona ja järjestelin tavaroita paikalleen, koska äitini oli tulossa yöksi.  

Perjantaina järjestetään Tampereella kehitysvammaisten biljardin SM-kisat. Menin Iltalinjalle harjoittelemaan biljardikisoja varten. Pääsin pelaamaan yhden pelin biljardia. Pelasin Lahdesta tulevien kahden tutun kanssa, joihin olin tutustunut Special Olympics talvilajileirillä. Hyvin sujuivat pelit ja sain palloja pussiin. Oli mukava ilta. 

Kuinka kauan olet harrastanut biljardia? 
- 8 vuotta olen harrastanut biljardia.

Mikä biljardin pelaamisessa on helppoa ja mikä vaikeaa?
- Helppoa on osua omaan palloon, mutta vaikeaa on saada ne oikeisiin pusseihin.

Mikä sai sinut ilmoittautumaan biljardi-kisoihin?
- Biljardin pelaaminen on kivaa kavereiden kaa Iltiksellä. Iltalinjan ohjaajat kertoivat kilpailusta viime viikon perjantaina. Olen ollut aikaisemmin kaksi kertaa Iltalinjan ohjaajien ja kavereiden mukana Helsingissä Biljardikisoissa.

Alkuperäinen kuva: Tampere Missio

Kilpailevat parit oli valittu etukäteen. Kisantoimitsija valitsi parit, jotka pelasivat vastakkain. Parit oli paperille kirjoitettuna. Pari vaihtui kisassa pelin jälkeen. 

Kisojen lajina oli 8-pallo. Ensin tehdään aloitussyöttö, että näkee, onko omat pallot yksiväriset vai kaksiväriset. Pelissä piti maalata pallot pusseihin. Maalaamisessa vastustajalle sanotaan ja näytetään mailalla, mihin pussiin lyödään pallo. Musta pallo lyödään viimeisenä. 

En ole ehtinyt harjoittelemaan biljardia Iltikselle, kun on ollut muita treenejä. Muistin aiemmilta vuosilta biljardisäännöt ja muistin kavereiden ja iltiksen ohjaajien neuvot vuosien varrelta. Osuin palloihin, vaikken saanut pusseihin. Pallo ei mennyt sinne reikään, minne halusin. Pallot vain pyörivät biljardipöydällä. Oli huonot lyönnit.


Tunnelma oli kova, ja kaikki yrittivät parhaansa pelatessa. Voitin ekan pelin, kun vastustaja löi mustan pallon perässä valkoisen pallon pussiin. Lopulta sain jaetun pronssisijan eli olin neljäntenä. 

Päivä päättyi Olkkariin ruokailuun ja muiden kanssa olemiseen. Kävin parin kaverin kanssa kiertelemässä kaupoissa. Ostin lahjan yhdelle kaverille lelukaupasta syntymäpäivää varten. Käveltiin takaisin Olkkariin. Illalla oli iltajuhla ja syötiin Omapolussa ruokaa, joka oli todella herkullista. 


Kisoihin viimeistelyä



Keskiviikkona menin uudestaan Tesoman uimahallille uimaan omatoimiset treenit, kun oli aikaa. Työpäivä alkoi vasta iltapäivällä. Kävelin Tesomakadun bussipysäkiltä hallille. Muistin venytellä ja juoda tarpeeksi. 

Menin kisalajit kahdesti läpi. Uin tekniikassa vaparin ja rinnan käsivedot käyttäen pullaria jalkojen välissä sekä lättäreitä käsissä. Välissä uin 300 metriä normaalisti eli 100 metriä rintaa, selkää ja vaparia. Kun altaassa oli mun lisäksi vain yksi uimari, pääsin tekemään potkut räpylöillä. Uin 100 metriä delfarin potkuja, jotka kuuluu perhosuintiin ja kokeilin rinnan potkut. Rinnan potkut oli haastavaa uida räpylöillä. Yhteensä sain uitua enemmän kuin tiistaina eli 1825 metriä.

Lähdin nopeasti suihkuun pesulle, kun oli jo kiire töihin. Ostin tapani mukaan aamukahvin reippaasti uidun matkan palkkioksi hallin kahviosta. Kävelin kahvia juoden töihin ihanassa säässä. 

Laturi hukassa

Työpaikalla huomasin pukkarissa, että aktiivisuusrannekkeen laturi oli kadonnut. Muistin, että laitoin sen kassiin, Luulin sen jääneen halliin. Huolestuin, ja ilmoitin äidilleni asiasta. Hän selvitteli löytyisikö se uimahallista, mutta ei löytynyt. Lupasin katsoa illalla Tatun treenien jälkeen kotona, löytyykö se sieltä. Siellähän se oli. Se oli tippunut kädestä lattialle pakatessani.

Työpäivän jälkeen lähdin kaupan kautta eväiden ostoon ja bussille. Ehdin syömään salaatin pukkarissa ennen treenien alkamista. Toimin ripeästi, ja ehdin ennen muita venyttelemään. Kahden kaverin kanssa vedettiin 200 metrin alkuverrat ennen valmentajan tuloa. 

Treeneissä katsottiin startit läpi lajeihin, jotka mä ja kaveri uidaan kisoissa. Perhosen 50 metrin starttihyppy oli paras tähän mennessä, sanoi valmentaja. Keskityin paremmin, niin ponnistus oli hyvä ja liuku todella hyvä. Liuku meni pidemmälle kuin koskaan ennen.

Sit mä uin 25 metriä selkää toisen päähän ja toiseen rintaa. Lopuksi oli 300 metriä kevyttä omavalintaista loppuverraa. Iltatreeneissä uin yhteensä 1100 metriä. Eli yhteensä keskiviikon treenit olivat 2925 metriä. Seuraavan kerran menen uimaan vasta lauantain kisoissa. Torstai ja perjantai ovat uintivapaita lepopäiviä.


Urheilija ei luovuta

Lauantaina alkanut kisaputki jatkui viikon alussa Tampereen Slalomseuran omassa cupissa. Soveltavan alppihiihdon ryhmäläiset kuulivat niistä maanantain treeneissä, ja Tinja ilmoittautui heti mukaan. 


Maanantaina oli taas työpäivän jälkeen laskettelutreenit edessä. Ehdin ennen muita melkein tunniksi rinteeseen vapareita laskettelemaan ja löysin sisäisen rohkeuteni. Treeneissä valmentajat huomasivat rohkeuteni laskettelunopeuteen. En enää hidastanut vauhtia yhtään, vaan annoin vauhdin viedä. Valmentajat sanoivat, että hyvältä näyttää.

Sain harjoitella kädet selän takana ja lantio edessä -harjoitusta, sitten toinen käsi edessä käännöksissä ja toinen lantiolla. Tavoitteena oli lisätä rohkeutta lasketteluvauhtiin. Ilman sauvoja ne olivat tasapainoharjoituksia.

Päästiin treenien lopuksi laskettelemaan rataa. Rata oli samalla treeniä TSS-cup kisoihin ja Ellivuoren laskettelukisoihin. Mulle tuli ohje, että saisi olla vauhdikkaampaa laskettelua. Saa ottaa alussa lisää vauhtia, että pääsee nopeammin lasketteluvauhtiin. 

Kohti lauantain uintikisoja

Tiistaina oli töiden jälkeen vuorossa omatoimiset uintitreenit Tesoman uimahallilla. Lähdin tyytyväisenä uimaan kaupan kautta, josta ostin välipalaa ja valmisruuan. Harjoittelin yksin muiden TaTU:n parauimareiden lauantaina tekemää treeniä. Uin 3×50 metriä (25 kovaa+25 löysää) sekä vaparia, rintaa että selkää. Ohjelmasta jäi 100 metriä tekemättä, kun ei ollut kaveria ankkuriksi nilkoista kiinni pitämässä. 

Uin lisäksi läpi kisalajit, koska Jääkarhu-uintikisat lähestyvät. Kisat uidaan lauantaina Tampereen uintikeskuksella 50 metrin altaassa. Aion uida kisoissa 100 metriä selkää ja vaparia sekä 50 metriä rintaa ja perhosta. Perhosesta yritetään saada mulle kisoissa virallinen aika. Perhosuintia jännitän, kun kisaan ensimmäistä kertaa siinä lajissa. Muut kisalajit sujuvat jo. 

Uin yhteensä 1400 metriä. Muistin myös venytellä ja juoda. Uiminen virkisti ja piristi mieltä. 

Jälleen cupissa

Uinnin jälkeen kävelin työpaikalle hakemaan laskettelusuksipussiani. Olin sopinut työpaikkaohjaajan kanssa, että sen voi hakea uimisen jälkeen. Hanska hävisi kävellessäni bussipysäkille päin. Se oli tippunut taskusta, enkä heti huomannut. Käännyin etsimään sen, ja löytyi lopulta. Ehdin onneksi seuraavaan bussiin, ja pääsin ajoissa Mustavuoreen syömään välipalaa ja vaihtamaan monot jalkaan. 

Oli alkamassa Tampereen Slamonseuran omat cup-kisat. Laskin kisassa taas ensimmäisenä. Oman seuran laskettelukisat ovat hyvää treeniä tulevia laskettelukisoja varten. Pääsin laskettelemaan kaksi vaparia, joissa huomasin, et vauhti oli nopea. Menin valmentajan kanssa radan läpi ennen kisoja. 

Laskettelin radalla kolme kertaa. Kisassa lasketeltiin sama rata kahdesti. Sen jälkeen lasketeltiin vielä yksi harjoituskisalasku. Tuntui kivalta mennä sama rata useamman kerran, kun osasin mennä sen oikein kaikilla kerroilla. Ekassa vauhti jäi vähän vajaaksi maaliin tullessa. Toisessa kisalaskussa vauhti hidastui vähäsen matkalla, vaikka yritin pitää sen nopeana. En saanut vauhtia ihan niin nopeaksi kun ensimmäisellä ja kolmannella kierroksella. Kolmas lasku oli nopein.

Rohkeuteni oli löytynyt. Kisatunnelma oli jännittynyt, mutta mukava, kun kaverit tsemppasivat toisiaan. 
He toivottivat onnea kisaan ja kannustivat. Cup -kisat ovat hyviä, että löytää rohkeutta ja voi miettiä, mitä pitää seuraavaksi treenata. Urheilija ei luovuta, vaan jatkaa eteenpäin. 


Kaverin luona Lahdessa


Iltamaisema Lahdessa: lumiset puut
Sunnuntaina oli aika nähdä Kiipulasta tuttua koulukaveria pitkästä aikaa. Kiipula on erityisammattioppilaitos. Opiskeltiin molemmat kaupan alalle. Kaveri oli toisen vuoden opiskelija, kun mä aloitin merkonomin opinnot. Katsottiin Kiipulassa yhdessä samoja sarjoja iltaisin. Tehtiin välillä lenkkejäkin yhdessä.

Näkeminen oli sovittu pari viikkoa sitten, että sama päivä sopi molemmille. Matkustin yhden junan vaihdolla Tampereelta Riihimäelle ja Riihimäeltä Lahteen. Lahdessa menin bussilla kaverin kodin lähelle. Matkat sujuivat hyvin ja osasin hyvin vaihtaa junaa. Maksoin lähimaksulla bussimatkan ja sieltä asemalle samalla tavalla.

Matkalla kuuntelin musaa ja luin Ellibsin kautta Enni Mustosen kirjaa Taiteilijan vaimo. Se on uusi aikuisten kirja, joka kertoo sota-ajasta. Kirsti-niminen nainen menee taideveistäjän kanssa naimisiin, ja he saavat tytön. On ihan kiva lukea niitä. 

Yhteiset kiinnostuksen kohteet

Päivä kaverin luona oli kivaa vaihtelua. Olin iloinen, että ystävyys on jatkunut sekä siitä, että näkemiset jatkuvat. Viimeksi on nähty kolme vuotta sitten. Siitä oli liian pitkä aika. Muuten pidetään yhteyttä viestitellen.

Kaveri teki ruuan, keitti makaronia ja paistoi kanasuikaleita, niin syötiin sitä. Se oli hyvä ja onnistunut ruoka. Puhuttiin lempisarjoistamme ja muusta. Meidän lempisarjoja ovat Salatut elämät ja Uusi päivä. Meillä on lempihahmoja sarjoissa. Juonenkäänteet ovat niissä kivoja.

Katsoimme Uusi päivä -sarjan ekat osat yhdessä kaverini kanssa. Kaveri oli ostanut sen dvd:n, ja kysyi haluanko katsoa ne hänen kanssaan. Tietysti halusin. Haluttiin katsoa lempisarjaa alusta saakka. Uusi päivässä Haaviston perheen isä Askon vanhemmat saapuivat Suomeen Göterborgista, sit alkaa tapahtua. Meitä nauratti ne jaksot. 

Sovittiin, että uusi näkeminen sovitaan Tampereelle joku viikonloppu. Pääsin hyvin Matkakeskukselle ja ehdin junaan. Ystävyyssuhteet ovat parhaita. Kiva, kun näkee kauempana asuvaa kaveria. 


Pujottelukisat Mustavuoressa

Varhainen aamu ja pientä pakkasta. Viikon loskakelit väistyivät kisapäiväksi. Oli jännittävä päivä edessä. Mukaan oli ilmoittautunut 187 kilpailijaa.”Rata on iskussa ja sää näyttää vähintäänkin lupaavalta”, viestittivät järjestäjät. Ensimmäiset Etelä-Suomen Puuhapark CUP-kisat saattoivat alkaa. 

Kisalasku ES Puuhapark CUP:ssa 

Lauantaina oli vuoden ensimmäiset laskettelukisat Mustavuoressa. Parakilpailijoilla oli oma sarja. Menin, että saisin kokemusta Ellivuoren laskettelukisoihin, jotka ovat helmikuussa. Special Olympics alppihiihtäjät kilpailevat siellä.

Tampereen Slalomseuran parakilpalaskettelijat pääsivät Mustavaaran Original-rinteen radalle valmentajan kanssa testaamaan rataa. Ensimmäiseen pujottelurataan tutustuminen oli hyvä, kun valmentaja antoi ohjeita. Ohjeena oli, että mennään auraten rata läpi. Tutustumisessa lasketeltiin rata keppien välistä katsoen samalla kumpaa kautta sininen ja punainen mentiin. Kaks keppiä kierrettiin yhdessä. 

Kisatunnelma oli loistava ja jännittävä. Jännitin miten mulla sujuu ratalaskut ja omat pari vaparilaskua ennen ensimmäistä kisaosuutta. Omat vaparilaskut sujuivat hyvin, kun laskettelin vauhdilla alas ja keskityin käännöksiin eli vartalonkiertoon ja suksien saamiseen kantilleen. Laskin ne radan tutustumisen jälkeen rataradan viereisellä mäellä. 


Kilpailut alkoivat vähän ennen yhtätoista. Olin kilpailun ensimmäinen laskija. Radalla oli 26 porttia. Tuntui jännittävältä, mutta uskalsin lasketella alas saakka. Ensimmäisen pujotteluradan tein puhtaasti. Vauhti oli hyvä, vaikka saisi olla nopeampi. 

Toinen rata olikin erilainen. Keppit vaihtoivat paikkaa. Portista lähtiessä mentiin kahden punaisen kepin välistä siniselle kepille, joka kierrettiin aidan kautta ja sitten punaiselle kepille, joka meni ankkurihissin luota. Taas oli kaksi keppiä, jotka kierrettiin yhdessä. Myös toisella radalla oli 26 keppiporttia. Radan katselu alkoi puoli kahdelta. Sekin mentiin valmentajan kanssa läpi ennen kisan toista osuutta. Valmentaja sanoi ohjeeksi, että keskittykää rataan.

Toisella pujotteluradalla laskettelessani vauhti nousi enemmän. Löysin sisäisen rohkeuteni. Vähän oli vaikeampi rata, mutta se meni paremmin kuin edellinen. Aika oli parempi kuin edellisellä kerralla. Pääsin omassa sarjassa toiselle sijalle. Tarviin lisää rohkeutta lasketteluuni, että vauhti olisi hyvä, enkä pelkäisi enää radoille menoa. En luovuta laskettelun suhteen, vaan jatkan treenausta. Tavoitteena on päästä joskus Special Olympics urheilijana ulkomaille kisaamaan laskettelussa. 


Kotiin päästyäni aloin etsiä laskettelijalle sopivia treenejä netistä. Löysinkin kaksi hyvää treeniä voimaharjoitteluun. Toinen oli Lisää voimaa laskettelijan harjoitusohjelmalla. Siinä kerrottiin, että kun lihasten kestävyys ja voima ovat kunnossa, jaksaa laskea kovempaa ja pidempään. Kaikkia liikkeitä en voi tehdä omilla välineillä.

Toinen oli Laskettelijan tehokas treeniohjelma, jossa tasapainotellaan käsipainon ja vartalon kanssa. Liikkeet vaikuttavat hyviltä. Tein ne jo kaksi kertaa. Vaatii aikaa, että opin tekemään kaikki liikkeet. Mutta urheilija ei luovuta, vaan tekee liikkeet uudestaan ja uudestaan.



Vaihteleva päivä

Perjantaina on töistä vapaata. Silloin ehtii tehdä yhtä ja toista. Liikkumisen lisäksi silloin on paremmin aikaa tavata kavereita.


Asumisen ohjausta. Perjantaina oli oma tuetun asumisenohjaaja kotikäynnillä normaalisti jo aamulla. Juteltiin, ja hän keräili roskia, kun itse nostin tippuneet tavarat takaisin koriin. 

Uintitreenit Asumisenohjaajan käynnin jälkeen menin kävelen uimahallille uimaan. Venyttelin ennen altaaseen menoa. Uin keskiviikon treeneistä 3×100 vaparia, selkää ja rintaa. Pidin 15 sekunnin tauot ennen uudestaan uimaan lähtöä ja sarjojen välissä 30 sekunnin tauon. Muistin nesteyttää itseni. Kävin kisalajit läpi tuleviin uintikisoihin, eli 100 metriä vaparia ja selkää sekä 50 metriä perhosta ja rintaa. 

Yhteensä sain uitua 1850 metriä. Kyllä tuntui jaloissa sekä käsissä 900 metrin hapotustreeniosuus. Kun lähdin altaasta pois, olin todella tyytyväinen uintimatkaani.

Työllistymisen ohjausta. Nopean saunan ja peseytymisen jälkeen lähdin kiireellä pukeutumaan. Piti kävellä vielä työllistymiskeskukselle työllistymisohjaajaa tapaamaan ja tekemään työhaku S-kauppoihin. Olen hakenut myös K-kauppoihin, mutta niistä ei ole tullut vastausta. 

Kaverien kanssa. Ohjauksen jälkeen kaveri halusi tulla mun luo syömään valmisruuan. Oltiin käyty kaupassa ennen mun luo tuloa. Minäkin ostin itselleni valmisruuan. 

Piti lähteä Iltalinjan ohjaajien ja kavereiden kanssa Tampereen taidemuseoretkelle, mutta museo oli suljettu. Päätettiin suunnata Metso-kirjastolle katsomaan paikkoja sekä käveltiin keskustaan. Mentiin kahville, ja käveltiin lisää. Oli mukava vaihtelua, kun ilmoittauduin tänään retkelle. 

Sukulaisia kylässä. Kotiin päästessäni enoni ja äitini olivat laittamassa jääkaapin yläpuolelle yläkaappia paikoilleen. Sain raivata tasoja. Äiti oli tuonut takaisin villasukat, jotka annoin korjattavaksi. Sukat oli mummin neulomat. Äiti oli neulonut niihin uudet pohjat.



Välillä ulkona ja välillä sisällä

Arkinen treenausrytmi on palannut. Ulko- ja sisäliikunnan vuorottelu tuo vaihtelua liikkumiseen. 

Tampereen Slalomseuran treeneissä 

Maanantaina suuntasin työpäivän jälkeen Mustavuoreen laskettelemaan jo ennen treenejä. Venyttelin ennen rinteeseen menoa, ja laskettelin vähän yli tunnin. Venyttelin muita odottelessa sekä heidän kanssaan. 

Harjoitukset sujuivat hyvin. Lasketeltiin yksi suksi ilmassa, pari vaparia, sauva vartalon edessä pitäen ja kanttikäännöksiä. Onnenkoukut kantillaan meno rinteen reunasta toiseen oli helppoa. Vaikeaa oli tasapaino jalalla niin, että toinen suksi on ilmassa käännöksissä.

Treenit lopetettiin 5 minuuttia etuajassa lumisateen takia, ja venyteltiin loppuun. Pääsin laskettelukaverin isän kyydillä kotiin. Ehdin pakata seuraavan päivän uintirepun valmiiksi.

Spurttausta ja piikkejä

Tiistaina menin uimaan Pyynikin uimahallille omatoimisia harjoituksia. Tein äidin netistä löytämän spurttitreenin kahdesti sekaria uiden. Spurttitreeni on vauhtikestävyysuintia, siinä uidaan kovaa sekä kevyet väliin. Treeni onnistui nyt hyvin: uin 50 metriä kovaa ja toiset kevyesti. 

Sitten kävin läpi kisalajit, jotka uin tammikuun lopussa Jääkarhu-uinneissa. Menin tekniikassa 200 metriä käsivetoja pullari jalkojen välissä & lättärit käsissä. Niillä menin 100 metrin vaparin ja 100 metrin rinnan. 200 metrin potkuharjoituksissa menin selän ja vaparin. Verryttelyjen kanssa uin yhteensä 2450 metriä. Se on enemmän kuin viime sunnuntaina. Aikaa meni tunti ja neljäkymmentä minuuttia.

Olin tyytyväinen uimiseen. Onnistuin tekemään spurttitreenin oikein pitäen välissä taukoja, jolloin nesteytin itseni. Rinnan potkut alkavat sujua, perhosen käsivedot vaativat harjoitusta, selkä ja vapari sujuvat muita lajeja paremmin.

Matkustin Messukylän kirjaston lähelle bussilla. Olin varannut sinne lainani. Kävelin kirjastolle, mutta kaaduin liukkaalla, just hiekotuksen kohdalla. Sain pintahaavan oikeaan käteen ja mustelman jalkaan polven sivulle oikealle puolelle. Housun lahje repesi. Palautin lainani ja lainasin animepiirustuskirjat, jotka olin varannut. Lainasin ne piirtämistä varten, voin katsoa mallista. 

Kotona sain siivottua keittiön, pyykit pyöritettyä ja tiskit hoidettua. Pakkasin ke treenien kassit valmiiksi.


Keskiviikkona suuntasin Tesoman uimahallin lähibussipysäkille, josta kävelin hallille. Uimavalvojalle kerroin, et altaassa on uimari, jolla oli lättärit ja räpylät. Pelkäsin lättäreiden osuvan muhun, jos menen altaaseen. Hän tuli sanomaan altaalle, miten asia on: Jos on vain kaksi uimaria radalla, saa olla räpylät ja lättärit. Kolmannen tullessa räpylät pitää ottaa pois, ettei satu muihin. Silloin jos osuu toiseen, on kielto uida välineillä.

Asia selvisi, ja uimari osasi sitten väistää mua. Pääsin venyttelyn jälkeen uimaan vanhan leirin treeniohjelman, jossa uitiin 8×25 piikit vaparia ja omavalintaista lajia. Omavalintaisena uin rinnan ja menin toisessa altaassa selän potkut. Vaparin ja rinnan välissä uin 100 metrin verran ja ennen potkuja räpylöillä 200 metriä verraa. Uin yhteensä 1775 metriä. Kävelin uinnin jälkeen töihin ihanassa talvisäässä juoden päiväkahvia, jonka ostin kahviosta.

Illalla oli jälleen kerran Tatun treenit Pyynikin uimahallilla. Ehdin venytellä ennen muiden tuloa, ja aloin uintikaverien kanssa uimaan alkuverraa. Uin melkein 200 metriä ennen kuin valmentaja ilmestyi paikalle. Meidän uintikaverikin saapui tällä viikolla treeneihin. 

Vuorossa oli uintia ×3×100 vu, ×3×100 su ja ×3×100 ru räpylöillä ja lättäreillä, niin että alkoi hapottaa ja tuntua käsissä ja jaloissa. Aina satasten välissä oli tauko, ja sitten uudestaan. Uin yhteensä 1300 metriä.

Kotiin päästyäni pakkasin torstain laskettelutreenitavarat valmiiksi ja tein aamupalaleivät samalla kun iltapalaleivätkin. 

Torstaina taas rinteeseen 

Torstaina menin töihin laskettelusuksipussi mukanani. Olin menossa iltapäivästä Mustavuoreen laskettelemaan. Muistin syödä välipalan, juoda sekä venytellä ennen ensimmäisiä vaparilaskuja. Olin etuajassa, mutta paikalla oli ankkurihissin antaja. Pääsin rinteisiin ilman porttia. Ehdin lasketella 11 kertaa mäen alas ennen kuin rinne normaalisti aukesi. 

Sen jälkeen kävin taas juomassa sekä venyttelin. Oli tauon ja venyttelyn paikka, ettei lihakset väsy ja jalkoihin tule suonenvetoa. Kun pääsin rinteisiin takaisin, laskettelin keskivaikealla rinteellä. Rataradalle ei päässyt. Se oli suljettu lauantain laskettelukisoja varten. 

Kaksi tuntia tuli lasketeltua. Tuntui hyvältä päästä treenaamaan lauantain laskettelukisoja varten. Sain rohkeutta lasketella ylhäältä saakka alaspäin. Yhden kerran, kun laskettelin perherinteessä, kaaduin ennen vikaa lasketteluosuutta rinteeseen. Pääsin hyvin ylös. Nauratti vähäsen, mutta ei haitannut yhtään. 

Muistin tehdä myös loppuvenyttelyt ja lähdin vaihtamaan monot kenkiin, niin ehtisin kotiin vielä touhuamaan. Bussien vaihdot alkoivat sujua. Pääsin hyvin ja turvallisesti kotiin. Pakkailin perjantain uintikamat valmiiksi kasaan.







Sateella mieluummin uimaan

Viikonlopun sää ei suosinut talviurheilua. Hyvin alkaneen alppihiihtokauden omatoimiset treenit vaihtuivat sunnuntaina uintiin. Treenaaminen pitää mielen virkeänä. Vuoden ensimmäiset kisatkin ovat tulossa.


Perjantaina kävelin aamulla Kalevan uimahallille uimaan omatoimiset treenit. Ehdin uida 100 metriä alkuverraa, kun aktiivisuusranne sekosi ja stoppasi itsensä. Uin 250 metriä ilman sitä. Huomasin vasta potkujen jälkeen, että aktiivisuusranneke oli mennyt päältä pois. Ei haitannut yhtään. 

Vikatreeneihin käynnistin sen uudelleen. Sain uitua mittarin kanssa 1450 metriä. Yhteensä tuli uitua 1800 metriä. Harjoittelin nopeutta. Uin piikkejä lujaa. Harjoittelin myös potkuja räpylöillä. Uinti tuntui kivalta ja rankalta, niin pitääkin. Tyytyväisin mielin lähdin saunaan ja pesulle. Nopeutta pitää kehittää, että jaksaa uida todella kovaa. Käsivetojen pitää pyöriä nopeammin. 

Asiallista puhetta

Kotikäynti oli poikkeuksellisesti puolilta päivin. Tuetusta asumisesta ei saatu aamulle kotikäyntiä, ja vastaava ohjaaja ehdotti myöhempää aikaa. Omaohjaaja ei päässyt tulemaan. Tuuraaja tuli käynnille. Järjesteltiin askartelutavaroita laatikoihin ja juteltiin askartelusta ja muutenkin, et mitä on tapahtunut jouluna.

Kotikäynnin jälkeen lähdin Olkkariin kavereiden pariin. Siellä puhuttiin seksuaalisesta käytöksestä parisuhteessa. Tänä vuonna saa tehdä rikosilmoituksen, jos joku laittaa toiselle alastomia kuvia netistä tai pakottaa seksiin. Kannattaa luotettaville henkilöille kertoa, jos sellaista tapahtuu. Viime vuonna se ei ollut rikos, mutta nyt on. Niin oli asiallista puhetta ohjaajilta. 

Olkkarista lähdin Iltalinjalle kavereiden kanssa. Tampereen Hämpit pitivät kokouksen Iltalinjan tiloissa. Menin paikalle, kun kuulun hämppeihin. Kokous oli vuosikokous, ja mukana somevastaavan asioita.

Kohti kisoja

Lauantaina ehdin treeneihin vähän myöhässä. En lähtenyt ajoissa kotoa bussipysäkille ja piti kävellä ratikkapysäkille. Valmentaja ei ollut vielä paikalla. Hänen piti ajaa varovasti, kun ajotiet olivat liukkaita. Ehdin juuri ennen valmentajaa paikalle, ja ehdin uida kavereiden kanssa alkuverraa. Treeneissä oli vuorossa 
  • 3×100 vaparin potkut,
  • 3×100, jossa 50 vaparin potkut ja 50 käsivedot jalat pysähdyksissä niin, et kädet menee eteenpäin,
  • 3x100 selän potkuja,
  • 2×50 vaparia täysillä. Nämä mentiin räpylöillä ja lujaa.
  • 200 metrin loppuverraa.
1375 metriä uitu. Oli rankat treenit. Räpyläosuus teki treeneistä rankan, kun uintiin lujaa. Jaloissa ja käsissä alkoi tuntua. Rentouduin illalla.

Mäen sijasta hallille

Sunnuntaina en lähtenyt laskettelemaan Mustavuoreen räntäsateen vuoksi. Menin kävelen uimaan Kalevan uimahallille. Uin 10 x 50 metriä vaparia lujaa alkuverran jälkeen, väliin 50 metriä löysää, ja uudestaan 10×50 metriä, jossa vuorottelin rinnan ja selän kanssa. 

Olin uinut jo toisesta 4×50, kun homma keskeytyi. Uintikaveri tuli uimaan. Hän halusi tulla uimaan kaveriksi samalle radalle ja moikata mua. Jatkoin sen jälkeen reippaasti loput 50 metrisen. 

Sitten uin tekniikkaa käytäen pullaria, räpylöitä ja lättäriä. Käsivedot menin pitäen pullaria jalkojen välissä ja lättäreillä. Tein 100 metriä vaparin käsivetoja ja rinnan käsivedot. Potkuista uin vaparin ja perhosen. Ekan 50 metrisen jälkeen alkoi suonta vetää nilkasta. Unohdin venytellä jalkoja samalla, kun venyttelin ja pyörittelin käsiä ennen altaaseen menoa. Unohdin myös riittävän nesteytyksen. 

Venyttely helpottaa 

Nousin altaasta, otin räpylät pois. Valvoja huomasi minun nousevan altaasta ja kysyi, onko kaikki hyvin. Kerroin suonenvedosta, niin hän sanoi, että venyttele, että helpottaa. Aloin venyttää jalkaa valvojan pyynnöstä altaan reunaa vasten. Neuvo muille uimareille: Muistakaa venytellä ja juoda, ettei tuu suonenvetoja kesken uimisten. 
 
Venyttelyn jälkeen jatkoin uimista. Sain uitua 2000 metriä, enemmän kuin perjantaina. Olin tyytyväinen. 

Kävelin kotimatkalla Giganttiin ostamaan uudet mikrofonikuulokkeet kännykkään. Entisistä meni toinen kuuloke mykäksi. Tarvitsen niitä, että voin puhua toiselle liikkuessani ulkona tai kotona. Niillä kuulee paremmin kuin pelkällä kuulolaitteella. Kävin samalla ruokakaupassa. Kotiin päästyäni tein jauhelihakeittoa ja laitoin uintikamat kuivumaan.





Treenikaudet alkuun

Tällä viikolla alkoivat kevätkauden ohjatut treenit. Tampereen Slalomseuran Soveltavan alppihiihdon ryhmä kokoontui rinteessä jo viikko sitten. Lomien vuoksi Tinjan vuoden 2023 ensimmäinen kerta oli tällä viikolla. Myös TaTU:n parauimareiden kilparyhmässä aloitettiin harjoituskausi. Mutta viikko ei ollut pelkkää treeniä.


Maanantaina pääsin työpäivän jälkeen Mustavuoren rinteisiin uusien laskettelumonojen ja -suksien kanssa jo ennen treenejä. Sain kokeilla lasketteluvauhtia rauhallisesti keskivaikeassa rinteessä, missä laskettelin vaparia aika monta kertaa. Sukset olivat hyvät. Ne kääntyivät kantilleen. 

Treenit alkoi myöhässä, kun valmentajalla kesti tulo. Meitä oli vaan kaksi mukana treeneissä. Aloitettiin venyttelemällä ennen kuin lähdettiin rinteisiin. Mentiin aluksi perherinteeseen sauvojen kanssa. Samassa rinteessä tehtiin juttuja ilman sauvoja: kädet lantiolla peukalo taaksepäin sekä kädet edessä ristissä. Sit oli yksi sauva ainoastaan vartalon edessä suorana, sitten molemmat sauvat vartalon edessä molemmin käsin ja sit molemmat sauvat pään yläpuolella. Viimeinen laskettelu oli toisessa rinteessä. 

Valmentaja sanoi, että mulla oli hyvät uudet sukset ja monot. Hyvin sain ne kantilleen, kun olin vähän alaspäin ja nostin vartaloa. Sain vartalon taivutettua käännöksissä alas ja taas suoraksi ylös. Tehtiin myös tasapainoharjoituksia. Laskettelun jälkeen suuntasin bussipysäkille odottamaan bussia. Pääsin turvallisesti kotiin.

Välipäivä

Tiistaina aamupalaa tehdessä venyttelin edellisen päivän lasketteluvenytykset ja uimarille tärkeät venyttelyt. Uimarille tärkeisiin venytyksiin kuuluu käsien pyöritykset ja jalkojen venyttelyt.

Työpäivän jälkeen kävin kirjastossa hakemassa varauslainani, eli käsityökirjan virkkaa isolla koukulla, ja lähin äidin työpaikalle hakemaan loput lahjani. En saanut niitä sunnuntaina otettua mukaan Hämeenlinnasta. Äiti toi ne Tampereelle.

Ulko-ovet olivat jo kiinni. Menin myös katsomaan kirjaston suunnalta, että ei päässyt kulkemaan väliovista. Kiersin takaisin ulko-oville ja pääsin sisään, kun lukiolainen tuli ulos. Löysin vahtimestarin ja pääsin äidin työhuoneeseen hakemaan tavarat. 

Kävelin vielä illalla ihanassa lumisateessa Jankassa ja harjoittelin valokuvausta. Kotiin päin kävellessä mieli oli työpäivästä iloinen, kun ahkerasti tein hommia töissä.

Kotona aloin tekemään huomisen päivällisen valmiiksi. Ensimmäisten kananmunien keittäminen epäonnistui liian pienessä kattilassa. Piti kysyä äidiltä neuvoa. Uusien munien keittäminen onnistui. Samalla oli tiski-ja pyykkikoneet päällä, ja tiskasin osan astioista pois tiskialtaasta. Järjestelin kaappeja keittiössä. Kotityöt pitää tehdä, vaikka väsyttää. 


Keskiviikkona oli liukas keli. Kävelin varovasti Kalevan uimahallille uimaan omatoimiset treenit. Uin Special Olympics leirin treenit. Treenasin kestävyyttä ja nopeutta. Olin tyytyväinen uintimatkaani. Uin siis 2325 m.

Illalla alkoi Tatun kevään treenit Pyynikin uimahallilla. Maitohappotreeneissä uintiin 3×100 vaparia, 3×100 selkää, 3×100 rintaa ja 100 perhosta sekä 200 loppuverraa. Mulle kaksi ekaa vaparia oli samalla alkuverraa. Täysillä uitiin kaikki sataset taukoja pitäen ja uudestaan. Alkoi hapottaa kovaa uiminen. Tuli uitua 1425 metriä. 

Yhteensä uin keskiviikkona 3750 metriä. 

Uinnin sijasta kavereita tapaamaan

Torstaina piti mennä uimaan työpäivän jälkeen, mutta suunnitelmiin tuli muutos. Piti mennä työllistymiskeskukselle naistenryhmän kokoontumiseen suunnittelemaan kevään ohjelmaa: Näin osan kavereista silloin. Suunnittelimme muun muassa leffaan menoa, museossa käyntiä, uimista ja kevätkauden aloitusta Äijäryhmän kanssa toukokuussa. 

Illalla menin vielä pitämään hauskaa Iltalinjan ja Voimavirran porukoiden kanssa Ihkuun. Oli nälkä, niin tilasin halloumi-aterian. Lauloin kaverin kanssa dueton. Sain laulaa myös omat kappaleeni Katri Ylanderin Onko vielä aikaa ja Anna Ericssonin Kun katsoit minuun. Ne ovat ihania kappaleita ja tykkäsin laulaa ne. Ne kertoo rakkaudesta. Tällä kertaa ehdin laulaa muiden ollessa paikalla.






Loma päättyi loppiaiseen

Loman lopulla ehti vielä piipahtaa urheilemassa. Vanhat sukset ja monot palvelivat treeneissä viimeisen kerran. Vuoden 2022 lopussa saatu iloinen uutinen Startti-stipendistä mahdollisti uusien välineiden ostamisen. Paremmat sukset ja monot edesauttavat kehittymistä alppihiihtäjänä.

Kolme piparkakkutaikinasta tehtyä taloa pöydän laidalla
Piparkakkutaloja Piparkakkutalokaupungissa

Asumisenohjaaja tuli kotikäynnille. Kotikäyntipäivä oli poikkeuksellisesti torstaina. Perjantai olisi pyhä ja kotikäyntiä ei olisi silloin ollut. Siksi asumisenohjaaja ehdotti, että perjantain kotikäynti voitaisiin siirtää toiseen päivään. Ehdotin torstaita, koska halusin, että siivotaan jääkaappi ja pakastin. Oli pakkaskelit, niin voitiin siivota ne yhteisvoimin. Heitettiin päivämäärillä vanhoiksi menneet elintarvikkeet pois. Asumisenohjaaja pesi korit tiskialtaassa sillä välin, kun minä pesin liat pois rätillä. 

Laskettelutavaroita ja luistimia viedessä olin huomannut, että varaston käytävän valo oli pimeänä. Lamppu oli palannut käytävästä. Soitettiin huoltoon, että käytävän lamppu piti vaihtaa. Se tultiin vaihtamaan vielä saman päivän aikana. Nyt ei tarvitse enää otsalampun valossa mennä tai kännykän taskulamppua käyttää mennessä viemään urheiluvälineitä varastoon.

Kotikäynnin jälkeen kävelin kuulokojehuoltoon. Menin näyttämään oikean korvan kuulokojeen korvakappaletta, joka oli painanut niin, että korvaan sattui. Tehtiin uusi malli korvakappaleeseen. Kaksi-kolme viikkoa menee, kun tulee uusi korvakappale postissa. Siihen saakka pitää kuunnella vain vasemmalla kuulokojeella. Kävelin takaisin kotiin. Sää oli ihanan aurinkoinen. 

Rinteeseen tasapainoilemaan

Kotona vaihdoin laskettelukamat päälleni ja lämmitin mikrossa ruokaa. Lähdin eväsreppu selässä ja suksipussia perässä vetäen bussipysäkille. Menin Mustavuoreen laskettelemaan. Bussin vaihtoi onnistui hyvin. 

Perillä jätin suksipussin telineeseen suksien ja sauvojen kanssa. Otin mono- ja kypäräkassit mukaani pukuhuoneeseen. Kun olin vaihtanut monot jalkaan ja laittanut kypärämyssyn päälle laskettelukypärän, otin nopean välipalan. Sitten lähdin ottamaan kuvia rinteestä. 


Kaksi tuntia meni nopeasti. Laskettelu piristi ja oli mukavaa. Laskettelin ensin sauvojen kanssa, mutta suurimman osan treeneistä tein ilman sauvoja. Menin samat treenit kuin ennen vuoden vaihdetta. Harjoittelu painottui tasapainoharjoituksiin ja lasketteluvauhdin löytämiseen. Pysyin pystyssä. Viimeisiin laskuihin otin sauvat mukaan, laskettelin pari vaparilaskua. Kun jalkoja alkoi paleltaa, lähdin pois rinteestä.

Uimalla kohti viikonloppua

Perjantaina kävelin aamulla uimahallille uimaan omatoimiset treenini. Treenasin alkuun vaparia, rintaa ja selkää. Selkä jäi uimatta muissa ohjelman jutuissa. Oli enemmän väkeä altaissa, enkä halunnut uida kenenkään päälle selälläni. Treenasin enemmän rintaa. Vähän oli vaikea aluksi löytää asento vasemmassa jalassa. Vasen jalka meinaa yhä välillä kääntyä sisäkiertoon. Pitää miettiä, että jalka kääntyisi ulospäin ja jalkaterä pitää sivulle. Vapariakin uin. Uiminen piristi mieltä.

Uimisen jälkeen lähdin kiireellä saunaan ja pesulle. Vaihdoin ripeästi vaatteet päälle. Piti toimia nopeasti, että ehtisin äidin luo viikonlopun viettoon. Ostin vielä hallin kahviosta aamukahvin ja voicroissantin, kun olin saanut uitua 2025 metriä. Jaksoin uida enemmän kuin maanantaina, niin palkitsi itseni.

Kävelin ostamaan lankakerän viikonlopuksi. Äiti korjaa ja neuloo uuden pohjat villasukkiini. Vanhat pohjat olivat kuluneet. Korjattavat sukat ovat ohuemmat kuin muut villasukat. Siksi haluan pitää niitä.

Hymyilevä nuori nainen, jolla vasemmassa kainalossa laskettelusukset. Oikea käsi on laskettelumonojen päällä.
Uudet välineet mäkeen Startti-stipendillä

Kävelin kotiin reippaasti. Laitoin nopeasti uintikamat kuivumaan. Ruoka piti lämmittää mikrossa, syödä reippaasti ja pakata viimeiset tavarat kasaan. Oli kiire Ideaparkiin, koska olin menossa bussilla ostamaan uudet laskettelusukset ja -monot. Äiti odotti Ideaparkissa.

Sain viime vuoden lopussa Suomen Paralympiakomitean ja Tukilinja-säätiön Startti-stipendin niitä varten. Sukset ostettiin valmentajan neuvojen mukaan. Ostettiin myös uudet monot, koska vanhat monot olivat vähän pienet. Uudet monot tuntuivat tukevammilta. Niissä oli korkeampi varsi ja kantapää pysyi paremmin pohjassa kuin vanhoissa. Polvi nojaa nyt paremmin varteen.

Ostin myös yhdet uudet laskettelusukat. Ne ovat vähän pidempivartiset, että yltävät hyvin polviin saakka. Muuten vaan kierreltiin ja katsottiin piparkakkutalonäyttely. Siinä oli kivoja rakennuksia ja jokunen iso piparkakkukuusikin. Minä äänestin parhaaksi vaaleanpunaisella kuorrutetun piparkakkutalon.

Äidin luona availin loput joululahjat. Ne oli tuotu mummin luota. Sain muun muassa pari tyynyä ja pari uutta työkalua, joita olin toivonut.

Ystävänpäivä lähestyy

Lauantaina äiti voiteli uudet laskettelusukseni. Minä askartelin jo ystävänpäiväkortteja. Leikkasin värillisistä papereista sydämiä, pöllöjä ja lintuja. Sommittelin tekemiäni kuvioita ja valmiita sydämiä korttipohjiin. Ne liimattiin kiinni.

Iltapäivällä käytiin kävelemässä Tiiriön Prismalla ostamassa maastosuksilleni suksipussi. Matkalla tunnistettiin erilaisia puita. Molempiin suuntiin kävellessä tuli punaiset posket. Autoin ruuanteossa, tein salaatin ja katoin pöydän. Illalla tehtiin torttuja ja juotiin glögiä torttujen kanssa elokuvaa katsoessa. 

Sunnuntaina oli lähtö kotiin. Matka laskettelusuksien ja varusteiden kanssa meni hyvin. Sukset kuljetin äidiltä lainaan saamallani suksipussilla. Monoille oli kassi mukanani. Jätin vanhat monot äidin luo, niin uudet mahtui monokassiin. 

Sain sukset kulkemaan hyvin junassa, kun laitoin ne viereeni seinää vasten pystyyn. Kuuden hengen istumapaikoilla oli tilaa, joten istuin itse viereisellä penkillä lähellä tavaroitani. Sain varusteet kannettua kotiin päästessä varovasti ylös rappusia. Vaihdoin ne omaan suksipussiini huomiseksi valmiiksi. Vanhat sukset vein varastoon varasuksiksi.





Lomalla mummin luona

Sukulaiset ovat aina olleet Tinjalle tärkeitä. Mummit ovat nykyisin kaukana, mutta asuvat onneksi samalla paikkakunnalla lähellä toisiaan. Samalla reissulla voi käydä tervehtimässä molempia.

Ja taas mennään. Junaa odotellessa.

Loman aloitus perjantaina oli kotikäynti aamusta. Pakkailin tavaroitani loppuun. Vein ohjaajan kanssa roskat ulos ja juteltiin joulukuulumiset. Sen jälkeen vaihdoin vaatteet ja lähdin reippaasti odottamaan bussia. Oli aika aloittaa loman vietto. 

Ensimmäisenä oli matkustus Tampereelta Riihimäelle, josta matka jatkui Lahden ja Joensuun kautta Lieksaan. Junien vaihdot sujuivat hyvin. Matkustajia oli paljonMatkalla kuuntelin musiikkia ja söin eväitä. Lahdesta Joensuuhun tulevassa junassa tein sanahakua. Mummi oli vastassa Lieksan asemalla. Pääsin turvallisesti mummin luo.

Mitä pidät junassa matkustamisesta? Olihan se kivaa tuttua reittiä matkustaa.

Onko juna vai bussi parempi? Juna on parempi Lieksaan asti, kun on hyvät vaihtoasemat. Junassa voi levätä ja tehdä tehtäväkirjoja, kun taas bussissa voi lukea kirjaa.

Aattona hautausmaalla ja juhlissa

Lauantaina oli aika käydä molempien ukkien haudoilla viemässä hautakynttilät. Halusin muistella ukkeja ja viedä kynttilät muistoiksi. Lunta oli paljon. Hautausmaa näytti lumisella. Ei nähty, että olis ollut kynttilöitä muilla haudoilla. Matkalla kävin mummin kanssa kaupassa. Ostettiin kurkkua ja pitsaa illaksi. Valitsin Mozzarella pitsan.

Iltapäivällä lähdettiin Lietsuun katsomaan Karhukoplan teatteriesitystä. Lietsu on Lieksan urheilutalo. Lieksan kaupunki juhli kahdella tapahtumalla kaupungin 50-vuotispäivää. Alkuillan tapahtuma oli perhetapahtuma, se oli suunnattu lapsiperheille. Teatteriesityksessä laulettiin eri biisejä karhuista ja leikitettiin lapsia. Se oli hauska.

Sen jälkeen kierreltiin liikuntasalissa ja katsottiin mitä lapset puuhasivat. He olivat eri pisteillä, joissa oli tekemistä. Mummilla otti kävely lonkkaan, joten mentiin välillä istumaan katsomoon. Hallin yläkerrassa liikuntahalliin päin olevasta katsomosta näki, mitä salissa tapahtui.

Lieksan kaupunki täytti 50 vuotta.

Lähdettiin sit pukeutumaan, niin päästiin katsomaan ilotulitusta urheilupuiston luona. Se oli mukava ilotulitus. Oli kiva nähdä erilaiset raketit iltataivaalla. Se tarkoitti, et vuosi vaihtuisi. Raketit näkyi hyvin. Otin kuvia ilotulituksesta. 

Juhlan jälkeen pääsin mummin luona uuden vuoden saunaan. Saunominen oli mukavaa, sai rentoutua. Katsottiin vielä telkkaria ja syötiin herkkuja. Ilta oli oikein rauhallinen ja mukava.

Uuden vuoden päivä oli kyläilypäivä. Aamupäivällä käytiin mummin siskon eli isotätini luona kylässä. Siellä juteltiin. Vierailun jälkeen lähdin käymään toisen mummin eli isän äidin luona Iltaruskossa. Mummin kanssa juteltiin kuulumiset, juotiin kahvit ja pelattiin 500 korteilla. Ilta meni taas mukavasti. Kävelin iltalenkin kautta takaisin äidin äidin eli toisen mummini luokse. 

Maanantaina oli vuoden ensimmäiset treenit

Maanantaina käytiin alkuiltapäivästä uimassa, kun oli lupa palata treenien pariin kahden viikon tauon jälkeen. Venyttelin ennen altaaseen menoa, koska se on hyväksi ennen uintia. Uin edellisen vuoden treenejä läpi, ja muistelin niitä. Kokeilin kaikkia lajeja. Uin sekaria, vaparia, rintaa, selkää ja perhosta. Menin sekarin pelkillä potkuilla toiseen päähän ja uiden takaisin. 

Uin 50 metriä selän kylkipotkuilla ja uin 50 metriä tavallista selkää. Treenasin myös 100 metriset selän ja vaparin. Molemmissa käännökset menivät nyt hyvin. Harjoittelin vielä 50 metrin rintaa ja perhosta. Perhosessa on käsivetojen kanssa harjoittelemista. Ne eivät vielä ihan suju. En saa käsiä hartioista lähtien kääntymään. Olin tyytyväinen, kun sain uitua yhteensä 1325 metriä. Uiminen piristi mukavasti. 

Lieksan uimahallilla on kuntoiluallas uima-allasosaston lisäksi. Kuntoilualtaassa sai venytellä kuvaohjeiden mukaan, ottaa selkähierontaa suihkun alla ja istua poreiden keskellä. Kokeilin ensin venytellä kuvallisten ohjeiden mukaan. Oli pohjevenystä, kiertoa ja vaikka mitä. Sen jälkeen hieronta ja poreet tuntuivat rentouttavilta ja mukavilta.

Lieksan uimahallin terapia-allas. Kuva: Marja Mölsä, Lieksan Lehti

Tiistaina käytiin vielä kaupoilla kiertelemässä. Ostin uuden harjoittelukalenterin treenejä varten ja käsivoiteen. Mummin osti lääkkeitä ja leipää.

Mummin luona katsottiin televisiota ja tein erilaisia ajanvietetehtäviä niinkuin maanantainakin. Raaputin raaputuskirjaa, väritin värityskirjaani ja tein sanahakutehtäviä eteenpäin. Sanahaussa piti etsiä eri paikkojen, ruokailuun ja matkailuun liittyviä sanoja.

Alkuillasta oli aika pakkailla tavarat kasaan. Keskiviikkona olisi aika palata kotiin. Ajatuksena olis loppulomasta saada unirytmi ja herätykset kohdilleen, kun lomalla tuli valvottua liian pitkään.

Keskiviikko olikin aikainen herätys ja nopea aamupalan syönti. Mummi heitti minut asemalle. Halasin mummia, ja nousin junaan. Luin matkalla kirjaa ja tein sanahakua. Söin eväitä kanssa. Pääsin junan jälkeen bussilla turvallisesti kotipysäkille. Kiva oli palata kotiin reissusta. Kävin vielä kävellen kaupassa ostamassa ruokaa ja tein pitkästä aikaa itse ruokaa.