Treenit jatkuu uinnin parissa

Treenit jatkuivat sunnuntaina. Menin sekä kuntosalille että uimaan. Tälläkään kertaa ei ranneke tunnistanut lippua. Asia selvisi kuntosalitreenin jälkeen. Kassalla sanoivat, et uinnin voi laittaa samaan rannekkeeseen, missä on kuntosali. 

Salilla nostin isompia, eli 7 kg käsipainoja, ja hyvin onnistui. Tein jalkaprässissä 45 kg painoilla jalkoja, ja kädet tein tutuilla rintakäsiojennus eteenpäin -laiteilla. Loppuvenyttelyn jälkeen lähin uimaan. Uin harjoituksen vuoksi kisalajit läpi. Uintia tuli 1450 metriä. Kuntoilun jälkeen olin väsynyt ja poikki.

Iltalinjalla kaverien kanssa 

Maanantaina oli lepopäivä ja meno Iltalinjalle kavereiden seuraan. Ennen sitä kävin löytötavaratoimistossa kysymässä viime viikolla kadonneita avaimia. Ei ollut sinne saakka mennyt. Iltalinjan ohjelmassa oli terveellinen maanantai. Ohjaajat tekivät smoothieta. 

Juttelin kavereiden kanssa. Iltalinjalla on kivaa, kun saa jutella kavereiden kanssa ja olla yhdessä. Kivaa on myös tapahtumiin osallistuminen.

Kovaa treeniä

Tiistaina suuntasin työpäivän jälkeen taas salille ja uimaan. Tällä kertaa sain uintilipun kuntosalirannekkeelle. Latasivat sen kassan kautta. 

Kuntosalilla nousi jalkaprässissä 71 kg. Se tuntui raskaalta. Käsipainoilla tein hauista kuuden kilon painoilla. Muuten tein tutut jutut. Kuntoilu tuntui rankalta, mut olin tyytyväinen. On kivaa, että saa treenattua eri laiteilla voimaa jalkoihin ja käsiin. 

Uimaan päästyä treenasin kisalajit läpi ja tein myös sekaria. Ne sujui hyvin. Rintakin meni hyvin, kun ajattelin rytmitystä kunnolla. Nyt perhosen rytmitys on vaikeaa, sitä pitää hioa. 

Uin 2250 metriä. Se tuntui paikoissa ja väsytti. Lepo ja kunnon ateriat auttaa. Urheilijan elämä on välillä rankkaa. Mutta kunnon kasvaminen kannustaa eteenpäin. Haluan kilpailla omissa lajeissani ja treenata enemmän, että pärjään.

Pitkä päivä

Keskiviikko aamuna menin salille ennen töihin menoa. Olin alkuun kuntopyörällä. Jalkaprässissä nousi 80 kg painolevyt. Lisäsin painolevyjä edellisestä päivästä, koska haluan enemmän voimaa jalkoihin, eivätkä pienemmät kilomäärät edistä sitä. Tein samat sarjat, kun tiistaina. Kuntoilu aamulla tuntuu rankalta.

Lähdin ostamaan kahvin ja pääsin vielä saattajarannekkeella pukkariin hakemaan kaapista sinne unohtuneen lusikan. Löytyi onneksi. Suuntasin ratikalle ja Pyynikintorilla vaihdoin bussiin. Ehdin töihin ajoissa. 

Työpäivän jälkeen oli vuorossa parakilparyhmän treenit. Söin nopeasti osan mukanani olleesta salaatista ja lähin venyttelemään. Valmentaja tuli myöhässä. Uitiin 200 metriä alkuverraa. Sit piti potkia kaverin kanssa yhdessä. Oltiin vastakkain ja pidettiin toista käsistä kiinni ja potkittiin lujaa. Yritettiin saada toinen menemään takaperin altaan päätyyn.

Räpylätreeneissä uitiin 100 metriä vaparia, selkää, rintaa ja perhosta sekä 200 metriä kovaa vaparia. Sen jälkeen vaihtui uinniksi ilman räpylöitä: 12,5 metriä vaparia ja loppu rintaa altaan päähään, takaisin 25 metriä selkää. Neljä kertaa mentiin ja sit loppuverra. Uitua tuli 1450 metriä. 

Kotimatkalla vielä apteekkiin ostamaan silmägeelit ja korvan puhdistussuihke. Silmägeelit olivat loppumassa. Tarvitsen niitä nukkuessa, ettei silmät kuivu. Korvissa taas on vaikkua, jota ei saa pois helposti, kun on kuulokojeet. Puhdistussuihke auttaa.

Oli pitkä päivä. Olin väsynyt, kun pääsin kotiin.

Alppihiihtokisoissa Himoksella

Alppihiihtokausi huipentui Himos Leitner alppihiihtokilpailuihin. Ennen reissuun lähtöä oli aamusta kotikäynti. Siivosin ohjaajan kanssa paikat kuntoon. Sen jälkeen lähin vielä uimaan. Uinnin jälkeen kävelin kotiin ja kiireellä pakkaamaan. Jännitti kisa, mutta kisasta saa kokemusta.

Äiti tuli hakemaan Himokselle. Ennen lähtöä nostettiin polkupyöräni kellarista ylös ja ulos, koska haluan aloittaa pyöräilykauden. Suunnitelmissa on uusissa kohteissa käymistä pyöräillen ja myös töihin pyöräily kaksi kertaa viikossa.

Automatkalla nukahdin ja nukuin Himokselle saakka. Ajettiin suoraan majoitusmökille. Ryhmälle oli varattu kaksi mökkiä. Tutut Special Olympics laskettelukaverit saapuivat paikalle. Mökki oli mukavan oloinen, mut vähän viileä. 

Lauantaina oli kisapäivä. Aamu alkoi pienellä jännityksellä siitä, miten kisalaskut onnistuvat. Kisatapahtuma alkoi jo kahdeksalta aamulla kisarinteeseen tutustumisella.

Rinteeseen tutustuminen piti tehdä radan vierestä. Tutustuminen auraten sujui hyvin. Radalla lasketeltiin ensin punainen pujotteluportti hissin puolelta ja sininen metsän puolelta. Noin puolivälissä rataa oli kaksi sinistä porttia. Kahden sinisen välistä mentyä vaihtui suunnat: punainen pujotteluportti kierrettiin metsän puolelta ja sininen hissin puolelta. Rata tuntui helpolta.

Ensimmäisellä kierroksella lähdin kisarinteen lähtökukkulan alapuolelta, koska pelotti ylhäältä lähtö. En ollut aiemmin kokeillut sitä. Äiti auttoi lähdössä. Hän kosketti olkapäähän, kun sain lähteä, koska en kuullut mitään. Lähtö tuntui helpolta. Vauhti oli hyvä, enkä jarrutellut yhtään. Ensimmäisen kierroksen jälkeen oli tyytyväinen olo, koska laskettelin radan oikein.

Laskettelin ekan kisalaskun jälkeen äidin kanssa viereisessä rinteessä. Kokeilin päästä lasketellessa vielä matalammaksi. Se parantaa vauhtia, ja vauhti pysyy paremmin koko radan. Onnistui hyvin.

Toiselle kierrokselle piti vähentää vaatteita. Aurinko paistoi ja oli kuuma. Jätin pois laskettelutakin ja laitoin fleecepuseron hupparin alle. Hyvin tarkeni. 

Katsoin ekalla kierroksella, miten muut lähtivät mäeltä, eikä se näyttänyt enää pahalta. Toisella ratakierroksella minäkin lähdin lähtökukkulan päältä radalle, koska halusin kokeilla. Kaikki lähdöt kisoissa tehdään kukkulalta, niin halusin saada kokemusta siitäkin. Ei pelottanut yhtään, vaan pikasen jännitti. Sain neuvon, että kannattaa laittaa lähtiessä polvet enemmän koukkuun, niin silloin pysyy tasapaino.  

Se, että lähdin kukkulalta, auttoi radan alussa, sain enemmän vauhtia. Radalla mulla oli hyvä laskuasento, olin matalampana kuin ekalla kierroksella. Aika parani huomattavasti verrattuna ensimmäisen kierroksen tulokseen. Tulin pronssisijalle. Siitä on hyvä jatkaa treenausta ensi talvena. 

Elämää loman jälkeen

Perjantaina oli vielä loma. Heräsin ennen puolta päivää ja katsoin Netflixiä aamupalaa syödessäni. Valmistauduin myös seuraaviin treeneihin. Kävin ostamassa uimarin korvatulpat Koskarin Intersportista, ettei korviin menisi vettä uidessa. Tarvitsin niitä jo lauantaina, kun suuntasin Ylöjärvelle treeneihin. Korvatulpat heikensivät kuulemista ja toinen oli vaikea saada kunnolla paikoilleen. Niiden käyttö vaatii totuttelua. 

Valmentaja oli paikalla, kun menin altaille. Hän sanoi, että ui lähes 200 metriä alkuverraa. Sain uitua 150 metriä, se oli hyvä.

Treeneissä piti mennä 5×50 metriä perhosta ja 5×50 metriä seluria selkäsukelluksella. Selkäsukellus oli haastava, meni vettä nenään. Piti uida niin kovaa kuin jaksoi koko matkan. Jäi yksi 50 siitä tekemättä, koska ei ollut aikaa uida sitä, että ehtisin treenata loppuohjelmaa. 

Uitua tuli 1000 metriä, mutta aktiivisuusranneke sekoili. Se stoppasi ennen viimeistä loppuverrakierrosta. Se stoppaa aina välillä itsekseen, vaikka en tee mitään.

Venyttelyä ja lenkkeilyä

Sunnuntaina ei huvittanut lähteä uimaan. Nousin venyttelemään youtubevideoiden avulla. Venyttelin kaksi tuntia. Venyttely sujui oikein hyvin, vaikka osa liikkeistä oli vaikeita. 

Tein ruuan ja lähdin iltalenkille ruokailun jälkeen. Kävelin Kaupissa Niihaman Majalle ja sieltä kotiin Pappilan kautta. Se oli pitkä lenkki, yli 13 kilometriä. Kaupin metsässä oli vielä lunta maassa ja hiihtoladut.

Pyöräilykausi on alkanut jo. Mietin, et haluaisin aloittaa pyöräilyn. Muilla on jo pyörät pihalla. Minulla on vielä varastossa. En saa yksin pyörää ylös pihalle.

Kuulokojehuoltoa ja biljardia

Maanantaina ajatukset oli vielä lomalla, niin arkeen paluu on hankalaa. Lomalla oli kivaa. Tuli valvottua pitkään ja unirytmi on sekaisin. Aamulla oli varhain lähtö kuulokojehuoltoon kojeet hiomaan ja sieltä töihin. Vasemman korvan kuulolaitteen korvakappale painoi korvakäytävää, niin se piti hioa. Hyvin onnistui. Oikea kuulolaite jäi huoltoon, kun paristokotelo ei antanut merkkiääntä. 

Illalla kävelin Kaupin keilahallille Iltiksen bilisryhmään. Pelasin kavereita vastaan, mut hävisin kaikki pelit. Osuin kuitenkin palloihin. Yksi ohjaaja neuvoi vaikeissa kohdissa. Hän neuvoi, että aseta pallo sinne, missä oma pallo on ja lyö siitä pussiin. Tuntui kivalta, vaikka pelailun taito oli ruosteessa.

Uintia ja kavereita

Tiistaina oli kiire lähtö töihin, niin unohtui pyyhe kotiin. Huomasin sen vasta uimahallilla uinnin jälkeen. Ei auttanut muu, niin kuivasin itseni legginseihin. Uin lauantaina tehdyn treenin läpi ja treenasin lisäksi käsiä. Ranneke näytti 1575 metriä.

Uimahallilta menin Iltiksen porukan kanssa Nikaman saunalle viettämään iltaan. Kavereiden seura piristi. Pelasin kaveria vastaan 8 bool pallia, mut hävisin. 8 bool pall on nettipeli älykännykällä. Hauskaa oli pelata ja treenata pelin avulla. Osuin palloihin. Olen pelannut aiemminkin, mutta poistin sovelluksen päivityksien tieltä. Latasin sen nyt uudelleen. 

Iltikselle oli tullut uusia ihmisiä. Tutustuin yhteen uuteen kaveriin. Juteltiin Nikaman saunalta lähtiessä. Toisen kanssa tein sovinnon. Kävelin hakemaan vara-avaimia, koska aamulla hävisi kaulanauhasta sekä avaimet että avaimenperä. 

Salissa ja uimassa

Keskiviikko aamuna suuntasin iloisin mielin kalevan uimahallin kuntosalille. Kokeilin kävelylaitetta. Se oli minulle uusi. Tein viiden kilon käsipainoilla hauisliikkeitä. Venyttelin kunnolla loppuun. Ostin kahvin mukaan ja lähdin kävelemään bussipysäkille, kun oli kiire töihin. Tuntui rankalta käydä salilla ennen töitä.

Työpäivän jälkeen piti ostaa taas valmissalaatti ja lähteä treeneihin. Olin ajoissa altailla, niin ehdin uida 400 metriä alkuverraa ja 100 metriä sekaria. Treeneissä treenasin perhosta ja 100 metrin vaparia. Uinnit meni hyvin. Hapotti kyllä, kun valmentaja laittoi koville. Yritin muistaa valmentajan ohjeen: - Muista rytmitys myös perhosessa. 

Loman loppu

Keskiviikkona pääsin hiihtämään vielä vikan kerran, koska torstaina on matkustuspäivä takaisin kotiin. Kaaduin menomatkalla yhden kerran auralaskussa ladun sivulle. Oli niin jäinen kohta. Hyvin pääsin itse ylös ja hiihtolenkki jatkui. Muuten pysyin menomatkan pystyssä. Piti puoliauraamalla tai auraten mennä jyrkät kohdat. 

Pidettiin juomatauko yhden tuvan kohdalla, ja matka jatkui Luulammin kahviolle. Luulammin eräkahviolle hiihtolenkin pituus oli 16 kilometriä. Isä hiihti eri reittiä, ja me kohdattiin kahviolla. Juotiin kaikki yhdessä päiväkahvit ja jatkettiin matkaa omiin suuntiimme.

Pyllähdyksiä

Hiihtolenkin puolivälissä kaaduin mutkakohdassa pyllylleni ladun reunaan niin, että pylly tärähti. Pääsin hyvin ylös, ja matka jatkui. 

Toinen kaatuminen latujen väliin oli jyrkässä laskussa. Pääsin ylös ja yritin väistää takaatulijoita omalle reunalle, mut en ensin nähnyt mitä tein. Lopulta onnistuin pääsemään reunaladulle, josta kaaduin. 

Matka jatkui talvimaisemia ihastelen. Loppuhiihtomatkan pysyin pystyssä, kun aurasin mutkakohdan jyrkkää laskua koko matkan puoliauralla ja yhdessä kohtaa koko auralla. 

Takaisin mökille hiihtolenkin pituus oli 12 kilometriä. Ruoka maistui hiihtolenkin jälkeen. Pääsi saunaan ja pakkailemaan tavaroita kasaan. Hiihtolenkki piristi päivää kivasti, ja sen jälkeen oli uupunut olo.

Kotimatkalle

Torstaina herätys oli klo 8, koska lähtö Rovaniemelle oli ennen kymmentä. Tein reippaasti aamutoimet ja menin aamupalalle. Kaikki tavarat saatiin pakattua. Neuloin automatkalla, ja nukuin pienet päikkärit. 

Rovaniemellä juna jo odotti. Yksi seurueestamme saattoi minut junalle tavaroiden kanssa. Oulussa oli junan vaihto Tampereelle päin suuntaavaan junassa. 

Oulussa oli hankala nähdä, missä laituri 3 meni. Päätin lähteä alas tunneliin tarkistamaan asiaa. Ystävällinen mies auttoi matkalaukun kanssa. Näin taulusta portaiden alapäästä, että laituri 3 oli tulolaiturin vieressä, joten piti sit kääntyä takaisin ylös sinne, mistä lähdin. Sain itse tavarat kannettua. Ei ollut hissiä.

Hyvin ehdin takaisin laiturille, vaikka tuli vähän kiire päästä junaan. Neuloin junassa kaulahuivia eteenpäin useamman kierroksen, ja kävin välillä kahvilla ja syömässä. Söin kana-pestopastaa.

Pääsin turvallisesti kotiin, vaikka olin illalla myöhään kotona. Iltamaisema oli ihanan tuntuinen. Kotiin päästyäni vein laskettelusukset varastoon odottamaan Himoksen kisoja. Onneksi äiti oli käynyt kaupasta valmiiksi iltapalatarvikkeita. 

Loma jatkuu vielä viikonlopun yli. Mietin loppuloman suunnitelmia. Uimarin korvatulpat pitää ainakin käydä ostamassa. 

Saariselän maisemissa

Maanantaina käytiin päivällä koirien kanssa kävelemässä Aurorapolulla ja ihastelemassa maisemia. Paistettiin makkarat Auroralla ja nähtiin kuukkeli. Kuukkeli on pohjoisessa asuva lintu. Otin valokuvia maisemista.  

Kävelylenkki teki hyvää, sai liikkua, et jalkoihin tuli voimaa. Piristyin selvästi kävelylenkillä. Vietiin sukset huoltoon sinne mennessä. Isä haki ne, kun palattiin mökille. Toiseen sukseen vaihdettiin monoside. Saatiin sukset kuntoon

Juotiin päiväkahvit ja jatkoin neulontatyöni tekoa. Alkumetreillä ollaan vielä, mutta hyvin se onnistuu.

Illalla käveltiin porukalla koirien kanssa Kaunispään huipulle. Kävin tornissa kavereiden kanssa. Tornista näkyi talviset maisemat. Siitä tuli viiden kilometrin lenkki. Päivän kahdella lenkillä kävelin yhteensä 9,71 kilometriä. Myöhemmin pelattiin 500, tulin toiseksi. 

Odotettu rinnepäivä

Tiistaina lähdin isän kanssa laskettelemaan. Huomasin, että passi oli jäänyt mökille, niin haettiin se ja lähdettiin uudestaan. Tarvitsin passin, koska saan eläkeläisalennuksen hissilipusta. Isä maksoi hissilipun. 

Saariselän rinteet olivat uudet kokeilla. Mentiin ensin yhdessä rinteet läpi. Minä olin kokeneempi laskettelija. Isä oli pitkästä aikaa rinteissä. Hän muisti aika hyvin lasketteluasennon, mutta piti muistuttaa käsien asennosta ja siitä, missä sauvojen kuului olla. Laskettiin helpot rinteet ensimmäisenä ja sit keskivaikeat. 

Laskettelin itse kolmesti keskivaikean rinteen ja menin edellä, kun itselläni oli nopeutta ja reippautta. Isä tuli välillä samat rinteet ja välillä meni eri rinteet. Rohkeutta löytyi, ja uskalsin lasketella nopeampaa rinteet alas. Tuolihissillä ylös nouseminen ei jännittänyt, eikä ankkurilla meno isän kanssa. 

En kaatunut kertaakaan, vaan löysin rohkeuden lasketella reippaammin. En pelännyt jäisiä kohtia, niin kuin muissa tämän talven laskettelukeskuksissa. Uskalsin mennä jäisenkin kohdan lasketellen.

Oikealla puolella rinteiden alaosassa oli pehmeää lunta, se oli huono asia. Ei meinannut saada lasketeltua niitä kunnolla. Vasemman puolen rinteet olivat paremmat ja hyvässä kunnossa. Niissä pystyi hyvin laskettelemaan. Rinne 13 eli kilparinne oli paras. Siinä sain lisää rohkeutta, nopeutta ja tarkkuutta lasketteluun.

Kolmen tunnin laskettelun jälkeen lähdettiin grillille syömään makkaraperunat. Käytiin vielä kaupassa ja mökillä laitoin vaatteeni pyykkikoneeseen pyörimään. 

Illalla saunan ja ruokailun jälkeen pelattiin taas 500, tulin kolmanneksi.

Menoa hiihtoladulla

Perjantaiaamuna isä herätti minut, ja katsottiin kuulolaite, jota ei voinut pitää vasemmassa korvassa. 

Se painoi korvaa, joka oli nyt märkänä. Piti odottaa iltapäivään, et asia selviää.

Oli aurinkoinen sää. Lähdettiin hiihtämään. Käveltiin jonkun matkaa, että päästiin latupaikoille. Ladut oli hyvässä kunnossa. Isä meni edellä. 

Mäet laskettiin toinen suksi ladulla ja toinen ulkona, koska oli jyrkät laskut ja vauhti ei saisi mennä liian lujaa. Yksi jyrkkä mäki ja ne kohdat, joissa ei ollut latua, piti mennä auraamalla. Kaaduin muutamia kertoja. Tasapaino horjahti ja sukset luisuivat liukkaalla ladulla. Pääsin hyvin ylös. 

16 km hiihtolenkin jälkeen oli väsynyt ja uupunut olo. Hiihtäminen tuntui raskaalta, vaikka pidettiin välillä juomataukoja. En ole käynyt tänä talvena hiihtämässä. Saunassa käynti ennen ruokailua piristi oloa. 

Korvatulehdus

Hiihtämisen jälkeen seurueen lääkäri tutki korvani. Hän totesi, et vasemmassa korvassa on tulehdus. Apteekit ovat kiinni pyhänä, niin saan lääkkeet sen takia vasta lauantaina. Onneksi on lomaviikko, eikä ole uintitreenejä.

Lauantaina lähdin isän kanssa Ivalon apteekkiin hakemaan reseptilääkkeen. Seurueen lääkäri soitti sinne ennakolta. Minulla on viikon antibioottikuuri. Sain ekat tipat korvaani. 

Illalla mentiin hiihtämään isän kanssa, et saa nukuttua paremmin ja tulee taas pirteämpi olo. Sää oli puolipilvinen. Auringonlasku värjäsi taivaanrannan punaiseksi ja maisemat olivat talviset. Ladut oli hyvät hiihtää.

Hiihdettiin kaksi eri lenkkiä. Ehdin hiihtää ensimmäisen reitin 4,7 km ja toista reittiä 6,7 kilometriä. Sitten, ennen yhtä laskua, kuului joku ääni. Toisen suksen side aiheutti sen. Yritin hiihtää varovasti, kun oli pakko jatkaa matkaa. Mutta side ei kestänyt. Kaaduin laskun päätteeksi ladun sivuun. Side irtosi kaatuessani ja osa siitä jäi monoon kiinni. Isä auttoi ylös.

Loppumatka soveltaen

Isä otti suksen, jossa oli rikkinäinen side ja minä ehjän. Isä soitti porukalle, et meillä oli ongelmia suksien kanssa, ja pyysi kyytiä. Harmitti, kun lenkki jäi kesken. 

Ladun vieressä pystyi kävelemään. Minun piti kävellä ja juosta loppumatka Hirvispurtille, josta meidät haettiin. Kokeilin välillä myös yhdellä suksella hiihtoa. Se olikin haastavaa. Piti tasapainoilla, kun toista jalkaa piti nostaa ilmaan ja mennä vähän kuin potkukelkalla. 

Perillä pääsin lämpimään saunaan. Se teki hyvää. Illalla pelattiin vielä viiden hengen porukalla pelikorteilla viittäsataa. Hävisin sen. Mutta oli ihan kiva lomapäivä, vaikka kaikenlaista sattuikin. 

Sunnuntaina nukuin pitkään aamulla. Minä lepäsin, kun muut hiihtivät. Minulla ei ollu välineitä, millä hiihtää, kun side meni rikki. Yritetään saada sukset huoltoon, mutta pyhänä ei onnistunut. Lauantainen kaatuminen aiheutti lihaskivun oikeaan käsivarteen ja jalkaan. Taisi tulla mustelmat.

Tein itselleni aamupalaa ja keitin kahvit. Yritin tehdä sanahakua ja etsiä hankalia sanoja. Ei onnistunut. Aloin sit tekemään pantaa. Hävinneen pannan tilalle pitäis neuloa uusi panta. Mutta pannan teko epäonnistui, ja päätinkin aloittaa kaulahuivin neulomisella.

Muut tulivat hiihtämässä ja lähdin isän kanssa kauppaan. Juoksin sieltä takaisin mökille. Teki hyvää päästä ulkoilemaan. Olin ekaa kertaa tänä vuonna juoksemassa. Ei ollut liukasta, vaan oli pehmeää lunta ja sulia kohtia. 

Pääsiäisen viettoon

Torstaina oli matkapäivä ja aamulla oli loppujen kamojen pakkaaminen. Lähtö bussille sujui hyvin. Kaikki tavarat lähti mukaan. Huomasin vasta Sorsapuistossa, et hanskan pari oli matkalla hävinnyt, eikä voinut enää kääntyä takaisin. Harmitti tietysti, mutta asialle ei voinut mitään.

Junaan pääsy oli helppoa. Mutta junassa ahdisti tehdä mitään, kun suksipussi oli penkkien välissä. Ei voinut kaivaa tekemistä repusta, sillä suksipussi oli edessä. Kuuntelin musaa ja söin eväitä, katsoin Netflixistä sarjaa. 

Välillä oli pakko liikkua, ettei jalat puudu liikaa. Kävin hakemassa ravintolavaunusta kahvin. Sen jälkeen isältä tuli viesti, että syö kunnon ruokaa. Lähdin toisen kerran ravintolavaunuun, jossa söin perunamuusi ja lihapulla -annoksen.

Matka jatkui autolla

Rovaniemelle päästyäni odotin ulkona, että isä tulee hakemaan mua. Olivat myöhässä sähköauton latausongelmien takia, mutta lopulta he tulivat. 

Lähdettiin käymään kaupasta ruokia mökille. Olin apuna ostoksia etsimässä. Sen jälkeen mentiin kahville, ennen kuin jatkettiin matkaa kohti määränpäätä. Nukahdin autoon. Oli ollut pitkä päivä. Nukuin edellisen yön huonosti, kun jännitin reissua. Käytiin vielä toisesta kaupasta pakastepitsat illaksi. Sitten viimeiset ajomatkat mökille. 

Mökin pihaan saapui kolmen auton letka, kun seurueen muut jäsenet tulivat meidän perässä. Oli aika purkaa tavarat ja majoittua. Mökki on mukava ja kotoisa. Tilaa on riittävästi. Sain oman huoneen, niin saan omaa rauhaa.

Vielä on rytmissä hakemista

Keskiviikkona ei herätys onnistunut. Kellon soidessa nukahdin uudestaan. Heräsin vasta sen jälkeen. Lomajännitystä oli jo ilmassa. Kävin ulkona ottamassa happea. Hain samalla laskettelusukset varastosta valmiiksi reissua varten ylös. 

Lähdin reippaasti uimaan aamutreenit Tesoman uimahallille. Uin yhteensä 1175 metriä. Aikaa meni alle tunti. Sain uitua kisalajit läpi. Lähdin iloisin mielin pesulle ja pukeutumaan. Otin taas kahvin reippauden kunniaksi ja kävelin töihin.

Työpäivän jälkeen ostin eväitä ja salaatin, että saan energiaa illaksi. Suuntasin Pyynikin uimahallille parakilparyhmän treeneihin. Ennen pukkariin pääsyä erityisuimakorttini väitti lippujen loppuneet, vaikka erityisuimakortti on voimassa puoli vuotta. Ennen ei ollut kertarajoitusta. Selvitin asian kassalla ja sain saattajalipun rannekkeelle. 

Taas jotain erilaista

Ehdin venyttelemään altaan reunalle. Tällä kertaa valmentaja oli ajoissa. Tehtiin treeni alkuverrasta lähtien. Uitua tuli yhteensä 1825 metriä. 

Treeneissä oli 5×50 metriä juoksua. Piti juosta 5 askelta ja uida kymmenen vaparivetoa vuoron perään. Hyvin onnistui juokseminen, olen juossut aiemminkin vedessä. Sen jälkeen tehtiin hapenpuutetreenit: sukellettiin kymmenen vetoa rintauinnilla ja pintaan nousun jälkeen tehtiin kymmenen vetoa vaparilla.

Harjoitusten jälkeen oli kahdesti 50 metrin vaparin kisa. Kaveri voitti minut molemmilla kerroilla, vaikka yritin kiihdyttää. Vaparin jälkeen kisattiin kahdesti rintauintia. Siinä mä voitin kaverin molemmilla kerroilla. Valmentaja muistutti rytmityksestä: Kädet ja jalat eivät liiku yhtä aikaa. Melko hyvin se sujuu, vaikka vielä on treenaamista. Selällä kisattiin vaan 50 metriä. Senkin mä voitin. 

Kävin treenien jälkeen nopeasti kylmäaltaassa. Siitä on jo aikaa, kun viimeksi kävin kylmäaltaassa. Se tuntui kivalta. Sitten olikin jo kiire päästä kotiin pakkaamaan tavarat loppuun ja aamulla viimeisiä.

Kotihommia

Maanantaina oli kodinhoitopäivä. Ennen sitä kävin äidin työpaikalla, kun piti hioa vasenta korvakappaletta, joka painoi korvaa. Korvaan sattui laitetta laittaessa. Äiti huomasi, että korvassa oli kuiva iho ja se oli rikki. Siksi korvakappaletta ei pystynyt kunnolla testaamaan. Se on nyt pois korvan paranemiseen ja korvakappaleen hiomiseen saakka. 

Kotiin päästyä yritin leipoa kääretortun. Se epäonnistui. Pohja oli jäähtynyt liian nopeasti, ja se meni rullatessa rikki. Rullaaminenkin meni väärin, ja leivinpaperi jäi väliin. Avasin rullan ja tein pappilan hätävaran äidin ohjeiden mukaan ja lopuista paloista keikkauskakun. Pappilan hätävara maistui herkulliselta.

Olin unohtanut ottaa pöytäliinan pois ennen kääretortun tekoa. Hilloa meni pöytäliinalle, ja se piti liottaa mustikkatahroista. Liottaminen onnistui hyvin.

Sitten vuorossa oli raivausta ja tavaroita oikeille paikoille laittamista. En ollut jaksanut viedä tavaroita käytön jälkeen paikoilleen. Raivasin videopuhelun aikana, niin äiti näki miten onnistuu ja katsoi, et teen sen mitä piti, enkä ala tehdä jotain muuta. Keräsin roskat lattialta ja vein pois. Tuli siistiä.

Siivoaminen jatkuu

Tiistaina oli työpäivän jälkeen asumisenohjaajan kotikäynti. Perjantaina olis pitkäperjantai, eikä olis käyntiä. Raivattiin jääkaappi ja heitettiin pois vanhoja ruokia, jotka oli homeessa. En ole katsonut jääkaappia joka päivä, niin kuin pitäisi. Jauhelihakastike, katkaravut ja mokkapalat oli jäänyt syömättä. 

Sain tiskikoneen pyörimään ja pyykit samalla. Ohjaaja imuroi lattiat ja tuuletettiin matot. Mukava lähteä reissuun, kun koti on siistinä.

Lähdin iltiksellä käymään. Oli paljon porukkaa. Kavereiden kanssa juteltiin vaan, ei muuta oikein ehditty. Juteltiin tulevasta Saariselän reissustani. Ohjaajilla oli paljon puuhaa kävijöiden kanssa. Siksi en voinutkaan tarjota mokkapaloja tänään. Laitoin ne pakkaseen säilöön seuraavaan kertaan saakka. 

Nyt vielä reissuun lähtevät tavarat kasaan.

Loppuviikko sekaisin

Kun kuulolaitteet lakkasivat toimimasta, koko loppuviikko meni sekaisin. Harmitti ja kiukutti. 

Keskiviikkona alkoi päätä särkeä aamulla, otin päänsärkylääkkeen ja yritin nukkua vielä. En enää ehtinyt, enkä halunnut, uimaan omatoimisia. Päätä alkoi uudestaan särkeä lounastauolla ennen työpäivän alkua. Puhuin työpaikkaohjaajalleni asiasta ja sain lähteä kotiin lepäämään. 

Kotiin päästyäni nukahdin ennen Tatun iltatreenejä. Olin unohtanut ottaa särkylääkeen. Otin herättyäni. Ilmoitin ryhmään, etten pääse päänsäryn takia treeneihin. 

Niskasta kiinni

Torstaina myöhästyin omaa tyhmyyttäni töistä. Lisäksi työpaikan kulkulätkä hävisi aamulla pukkariin. Saan uuden vasta maanantaina. En kuullut mitään kunnolla. Ei huvittanut leffaan lähteä eikä muuallekaan. 

Perjantainakaan ei urheilu kiinnostanut. Asumisen ohjauksen jälkeen hain kuulolaitteet kuulokojehuollosta. Menin lopulta kuitenkin hallille uimaan. Mietin, et nyt murjotus seis ja liikkeelle. Uin rintaa ja vaparia enemmän kuin selkää. Uin yhteensä 1300 metriä. 

Uinnin jälkeen suuntasin vielä vähäksi aikaa Iltikselle. Lähdin kaverin kanssa kirjastolle ja kauppaan. Päätin, et leivon tiistaille mokkapalat Iltikselle ennen reissuani Saariselälle. Päätin myös et keskityn urheiluun täysillä ja treenaan kovaa.

Rytmistä kiinni

Lauantaina oli jo parempi olo. Pieni hymy huulilla suuntasin Ylöjärvelle parakilparyhmän treeneihin. Mentiin 50 metriset uinnit perhosta, vaparia, rintaa ja selkää starttihypyllä. Piti uida kovaa. Treenasin lisäksi kerran rintaa 50 metriä. Voimat loppuivat verran jälkeen, mutta treenit meni hyvin. 

Rinnan rytmitystä pitää treenata kisoihin. Edelleen menee sekaisin liuku, käsivedot ja potkut. Kaikki muut lajit sujuivat hyvin. Perhonenkin sujuu hyvin, kun muistaa vartalon liikkeen jaloista. 

Taas kerran oli aktiivisuusranneke jäänyt päälle treenien jälkeen. Ranneke näytti 1350 metriä vaikka uin 1275 metriä. Oon tottunut siihen. 

Sunnuntaina kävelin Kalevan uintikeskukselle. Menin kuntosalille ja uimaan. liikkuminen tekee hyvää ja tuo iloa. Otin uimahallirannekkeen, jolla pääsin pukkariin ja lähdin kuntosalille vaihdettuani vaatteet. Ranneke päästi puomista läpi ja kuntosalirannekkeella pääsin kuntosalille tekemään treeniä.

Tein rinnanojentajat, punnerrukset, loitontajat ja reidet käsien ja jalkojen lihaksille. Otin 5 kg painot, joilla tein hauista. Teki hyvää kokeilla hieman isommilla painoilla. Viimeisenä oli jalkaprässi ja venyttelyt. Treenissä oli kolme 15 toiston sarjaa jokaisella liikkeellä.

Salitreenin jälkeen oli aika siirtyä uimaan. Mut uimahallin pukkariin mennessä en päässyt puomista. Selvitin asian kassalla, ja sain saattajalipun, niin pääsin uimaan. 

Matkauintia ja leipomista

Halusin uida pelkästään matkaa kovan salitreenin jälkeen. Joskus aikaisemmin olen uinut matkaa, mutta en pitkään aikaan. Uin 1700 metriä vaparia pysähtymättä kertaakaan. Sit alkoi nälättää ja väsyttää. Uiminen tuntui kivalta ja samalla väsyttävältä.

Kävin ostamassa mehua, ja olisin ostanut proteiinijauheen toisesta kaupasta, mutta ei ollut. Palasin ja löysin ensimmäisestä kaupasta jauheen. Kotiin päästyäni söin aiemmin tekemäni ruuan ja leivoin mokkapaloja. Tomusokeria ei ollut tarpeeksi kuorrutteeseen, joten vatkasin moussen korvaavaksi kuorrutteeksi. Se toimi hyvin. Hyvä joskus käyttää sitä, mitä kaapeista löytyy.