Lauantaiaamuna oli ensimmäiseksi meno kahden bussin vaihdolla Ylöjärvelle Tatun parakilparyhmän uintitreeneihin. Happotreenit olivat edessä.
Ennen valmentajan tuloa uitiin lämmittelynä 300 metriä verraa. Tein myös kaverin kanssa volttia etuperin ja takaperin. Ei yritetty seinään kosketusta, vaan tehtiin volttia väljässä vedessä. Voltit menivät vähän vinoon. Mutta harjoitusta vaan, niin kyllä ne alkavat sujua. Harjoiteltiin myös vartalonkiertoa makkarakäännöksillä. Pyörittiin suoralla vartalolla makkarana ympäri viisi kertaa.
Treeneissä mentiin ensin 4×100 metriä kovaa. Uitiin teholla kaikki 25 metriset. Sitten oli harjoitus 2×50 metriä, jossa mentiin selkäuintia 5 metriä, sen jälkeen tuli voltti ja sitten selkää altaan loppuun. Samalla tavalla piti uida takaisin. Se oli haastava tehtävä. Käännös oli tutulla käsi- ja jalkakosketuksella.
Selkäuinnin jälkeen pyörittiin ympäri ja tehtiin voltteja eteenpäin 25 metriä ja perhosta takaisin toiset 25 metriä. Makkarat oli helppoja, mutta voltit menivät vinoon. Sain kuitenkin mentyä koko matkan.
Palautus tuli tarpeeseen
Lopuksi uitiin 200 metriä omavalintaista palauttavaa. Uin vaparia, rintaa ja selkää vuoron perään. Mietin rinnassa Heidin antamia ohjeita, ja sain vasemman jalan kääntymään ulospäin. Vaparissa ja selässä sain kädet pyörimään aiempaa nopeammin. 1675 metriä tuli uitua yhteensä. Se oli hyvä palauttava lopputreeni, kun viikolla olin uinut kovaa.
Peseytymisen ja pukeutumisen jälkeen selvitin kassalla TaTU:sta saamani hallikortin käyttöä: miksei se päästänyt aamulla ja poistuessa porteista läpi. Muillakin oli ollut sama ongelma. Tätä on tapahtunut aiemminkin tänä vuonna, kun kortti ei päästänyt läpi. Selvisi, että pitää ottaa TaTU:n Hennaan yhteyttä korttiasiasta, koska aikaraja oli vastassa.
Ostin aamukahvin mukaan, ja kävelin bussipysäkille odottamaan bussia. Kotona siivoilin ja pesin pyykkiä. Tein kotihommia vähäsen ja katsoin koneelta hauskaa sarjaa. Se sai minut iloiseksi. Oli palauttava ja rentouttava lauantai-ilta.
