Välillä rennompi viikko

Sunnuntaina olin katsomassa kaverini kanssa uudistuneen Disney elokuvan Plevnassa eli Pieni merenneito. Varasin liput kaveriani odotellessa. Maksettiin molemmat omat liput. Ostin juoman ja yhteiset popcornit. Leffa kertoi Arielista, joka unelmoi ihmisten maailmaan pääsystä. Hän rakastuu lopulta prinssi Erikiin. Se oli hauska leffa. Parasta oli lauluosiot ja se, että prinssi sai Arielin lopulta omaksi. 

Leffan jälkeen tuli synttärivieraita. Juotiin kakkukahvit. Kaveri tuli vielä illalla yöksi. Hänen kanssa katsottiin kolme leffaa: Yksin kotona 5, Matilda sekä Vauva vapaalla. Valittiin ne yhdessä. Hyvin ehdittiin katsoa, eikä mennyt kovin myöhäksi.

Tavallinen alkuviikko

Maanantaina lähdin töihin bussilla. Työpäivä oli pullohuoneella kiireinen. Kiirettä teki myös se, että kassaosasto uudistui töissä. Itsepalvelukassoille kertyvien korien kanssa oli tekemistä.

Työpäivän jälkeen suuntasin Kalevan kuntosalille tunniksi tekemään treeniä pienemmillä painoilla. Käytin kolmen kilon käsipainoja käsiin ja punnerruksiin ja 23 kg painolevyjä jalkaprässissä, Treenit sujui hyvin. Lihakset ei rasittunut liikaa, mutta paikoissa alkoi tuntua.

Tiistaina oli uinnin vuoro. Menin tunniksi 50 metrin altaaseen. Uin altaan päästä päähän eri lajeja niin kovaa kuin pystyin. Loppuun otin kevyttä verraa. Matkaa tuli yhteensä 1500 metriä.

Kävin nopeasti kylmäaltaassa ennen kuin lähdin suihkuun ja saunaan. Kylmäallas on tehnyt paluun treenien jälkeen, koska se viilentää jalkoja ja auttaa palautumisessa. 

Kohti kesäkisoja

Huomasin vasta keskiviikkoaamuna, et laudeliina oli jäänyt tiistaina uimahallin suihkutilaan. Kävin kysymässä sitä, mutta ei löytynyt. Se harmitti. Menin salille tunniksi treenaamaan ennen kuin kiirehdin töihin. Tein tunnin kestävän 3×20 treeniohjelman vähän isommilla painoilla kuin maanantaina: 45 kg painolevyt, 4 kg käsipainot ja 5 painolla punnerruslaitteet.

Illalla lähdin Ylöjärvelle parakilparyhmän treeneihin. En päässyt kulkukortilla portista sisään, mutta sain kassalta varakortin. Tällä kertaa toinen uimarin korvatulppa katosi altaaseen jo ennen alkuverraa. Putoava tulppa on aina sama. Yritin etsiä sitä, mutta uin lopulta ilman tulppaa treenit läpi.

Treenit olivat tiukat. Treenattiin kisalajit läpi kovaa. Katsottiin starttilähdöt ja uinnit käännöksellä. Uin rintaa, perhosta, vaparia ja selkää lähdöillä. Jännitän jo tulevia kisoja.

Vilustumista?

Torstai-aamuna huomasin herättyäni pieniä flunssa- tai vilustumisoireita: vähäistä nenän vuotoa ja kurkkukipua, kuumetta ei ollut. Sen verran oli hyvä olo, että jaksoin hyvin lähteä töihin.

Työpäivän jälkeen näin kaverin kanssa. Kierreltiin kaupoissa, ja katseltiin vaan, mitä oli myynnissä. Käytiin myös kaverin kaverin luona Pirkkalassa. Mäkin tunsin kaverin kaverin, koska oon nähnyt hänet olkkarissa. Kun tulin kotiin, lepäsin. Oli vapaapäivä urheilusta.

Sporttipäivä

Perjantaina oli parempi olo. Asumisenohjaaja kävi aamulla. Juteltiin vähän, koska ohjaaja haluaa tietää, mitä kuuluu ja onko huolia. Puhuttiin siitä, että mattojen pesu jää kotikäynneiltä. 

Ohjaajan lähdettyä katsoin sarjaa ja söin lounaan. Lähdin Sorsapuiston kentälle Olkkarin urheilutapahtumaan lämpimästi pukeutuneena. Pelattiin sählyä ja korista. Sählyssä sain syötettyä kaverin kanssa palloa ja koriksessa sain heitettyä palloa kaverille omassa joukkueessa. En yrittänyt itse maalia tai koria, vaan kaverit yrittivät. Kivaa oli. Sporttipäivä korvasi treenaamisen.

Sen jälkeen kävelin Sammon aukiolle ja hyppäsin ratikkaan. Ratikan päätepysäkiltä kävelin bussipysäkille ja hyppäsin bussiin. Piti mennä Linnainmaan kirjastolle palauttamaan lainat. Kirjasto ei ollut enää auki, mutta onneksi ne sai palautusluukusta palautettua. Nyt olen saanut kirjat ajoissa palautettua tai lainattua mobiilikirjastosta uusintana, et eräpäivä vaihtuu.

Itsehoitoa ja vieraita

Kävin ostamassa apteekista imeskeltäviä sinkkitabletteja. C-vitamiini ja sinkki auttavat pysymään terveenä. Kotiin tultua aloin leipoa kakkua. Serkun porukka ei viime viikonloppuna päässyt synttärikahveille, vaan oli tulossa lauantaina. Koska olin kutsunut heidät, tein pienen sydänkakun.

Lauantaina siivosin keittiön aamupalan jälkeen. Tunnustelin oloani, tuntui vielä pieniä vilustumisoireita. En halunnut sairastua uudelleen, joten en mennyt uimaan. Jatkoin sinkkikuuria ja välillä otin hunajaa.  

Serkku ja pojat tulivat iltapäivällä käymään. Juteltiin kuulumiset ja juotiin kahvit. Katsoin, kun pojat puuhasivat. Kiva päivä oli. Sain myös levättyä.

Mukana Zoggs-kisoissa

Lauantai oli kisapäivä. Uinti Tampere järjesti Tampereen uintikeskuksessa Zoggs-uinnit. TaTU:n parauimareilla oli hallilla tapaaminen yhdeksältä. Kun aamupalan jälkeen lähdin pyöräilemään hallille, niin olin ajoissa. Pieni jännitys oli, että ehdinkö ajoissa paikalle ja miten uinnit menisivät. Odotin, että saisin perhosuinnista ajan SM-kisoihin.

Meitä oli neljä uimaria kisaamassa. Mä en saanut alkuun verrata, vaan olin valmentajan apuna varmistamassa, että uintikavereilla oli kaikki hyvin. Kysyin kavereilta, mikä olo on ja valmentajan kanssa katsottiin muiden lähdöt verrassa, et kaikki menee hyvin. 

En verrannut muiden kanssa, koska aikaa oli vielä paljon ennen omia lajejani. Vasta puoliltapäivin pääsin verraamaan lajeja. Uin rinnan, selän ja vaparin. Perhonen oli tarkoitus verrata myöhemmin, mutta se unohtui.

Olin juuri istumassa verran jälkeen paikalleni, niin äiti saapuikin valmentajan avuksi. Hän tuli huoltajaksi, et ehdin keräilyihin ajoissa. Olin iloinen, et hän tuli. Keräilyyn kokoontumisissa pitää olla ajoissa, eikä valmentaja ehdi tehdä kaikkea. Yksi uimari tarvitsi apua altaaseen ja altaasta ylös pääsyyn ja toinen uimari tarvitsee mun lisäksi apua lähdössä.

Ensimmäinen lajini oli 50 metrin rintauinti. Olo ennen rintauintia oli hyvä ja rauhallinen. Uinti sujui hyvin, vaikka vasen jalka nousi välillä lähelle veden pintaa. Jalkaterä pysyi potkuissa oikein. 

Myös ennen 50 metrin vaparia oli ihan loistava olo, kun sain juoda vettä ja smoothieta. Vapari on vahvin laji, jonka pystyn uimaan. Sekin sujui hyvin, vaikka rintauinti oli ollut melko lähellä vaparin lähtöä. Olin tyytyväinen aikaan. Vapari oli ainoa mun laji, jossa oli muitakin parauimareita. Sain siitä pararyhmän pronssimitalin. 

Seuraava laji, 50 metrin selkäuinti, oli vasta kahden ja puolen tunnin päästä. Ennen sitä ehdin syödä salaatin ja vähän muutakin. Olo oli pirteä. Selkä meni mielestäni todella hyvin.

Melkein heti selkäuinnin jälkeen oli vielä 50 metrin perhosuinti. Oli vähän väsynyt olo, mutta ei onneksi vaikuttanut liikaa viimeiseen uintiin: Perhosestakin tuli virallinen aika. Mielestäni sekin sujui hyvin. Aika tarvittiin, että voin uida lajin kesäkuussa SM-kisoissa.

Kaikissa lähdöissä valmentaja avusti antamalla kosketuksen. Starttilähdöt onnistuivat hyvin. Kisa tuntui kaikkinensa hyvältä. Ajat eivät parantuneet, mutta valmentaja sanoi, ettei nyt tarvitsekaan parantaa. Parasta päivässä oli se, ettäsai tehdä lajeissa omat suoritukset ennen SM-kisoja.

Synttäriviikon kuulumisia

Alkuviikosta pyöräilin töihin aamulla samaa reittiä kuin yleensäkin. Työpäivän jälkeen pyöräilin Ahjolan kautta Kalevan uimahallille treenaamaan lauantain kisoihin. 

Uin sekä maanantaina että tiistaina 1850 metriä. Maanantaina uin muiden parauimarien lauantaina tekemän treenin läpi ja vielä vähän omaa verraa päälle. Oli tyytyväinen olo. Perhonen, rinta, selkä ja vapari, kaikkia treenasin. Selässä piti muistaa keskittyä käsivetoihin. 

Tiistaina uin kaikki lajit läpi vain verravauhdilla, koska ennen kisoja ei saa rasittaa itseään liikaa. Keskiviikkona pyöräilin vuorostaan Tesoman uimahallille uimaan 1375 metriä verraa. 

Alppihiihtokauden päättäjäiset

Keskiviikkona oli lyhyt työpäivä, vain 2,5 tuntia, koska illalla oli meno. Työpäivän jälkeen pyöräilin Varalaan. En ole ennen käynyt siellä. Varalaan olikin aluksi vaikea löytää. Tein mutkan Pyynikille, koska reitti Varalaan näytti ensin sinne. Käännyin takaisin, ja lopulta löytyi oikea suunta. Valmentaja ohjasi paikan päällä saliin.

Tampereen Slalomseuran soveltavan alppihiihdon ryhmästä ei ollut muita mukana. Oli vain muiden ryhmien nuorempia alppihiihtäjiä ja tutut valmentajat. Sain Alma cupin kisoista parasarjan hopeapokaalin ja seuralta treenipaidan. Kisat olivat kivoja, sai kokemusta muihinkin laskettelukisoihin. Kilpailuissa näkee, onko edistynyt treeneissä.

Kotimatkalla päätin kokeilla rohkeutta ja pyöräilin siksi kotiin ensin melko kapean tien viertä pitkin. Jatkoin Pyynikin metsäpolulla, jossa talutin pyörää, koska polulla oli kantoja ja kiviä. Kun pääsin Pyynikintielle, niin loppumatkan pyöräilin kotiin.

Avain tahtoo unohtua

Torstaina unohdin avaimen ja aurinkolasit töihin lähtiessä kotiin. Oli kiire töihin, enkä miettinyt tarkemmin asiaa tai tarkistanut. Kun viimeksi unohdin avaimen, hain sen enolta. Se oli vielä kotonani. Onneksi sain avaimen työpäivän jälkeen lainaksi äidiltä. Hain kotoa omani ja vein äidin avaimen takaisin hänelle. 

Urheilusta oli lepopäivä, koska ei saanut enää treenata ennen kisoja. Tulin kotiin siivoamaan keittiön, raivasin makkaria ja olohuonetta. Siivouksen jälkeen oli iloinen olo, koska sain paljon aikaan ja tehtyä.

Perjantaina oli syntymäpäiväni. 

Asumisenohjaaja kävi aamulla. Siivottiin ja tehtiin kakkupohja valmiiksi. Lähdin kakun teon ja jääkaappiin laiton jälkeen kävellen kaupalle palauttamaan tyhjät pullot ja tekemään ostokset. Sen jälkeen tein kotona ruuan ja lauantain kisapäivälle salaatin. Varustauduin hyvillä mielin kisoihin, koska ajattelin, että teen parhaani lajeissa.

Valmistauduin illan Voimavirran discoon, viettäisin sen kavereiden kaa. Oli kyllä paljon väkeä discossa. Hauskaa oli: tanssittiin ja osa onnitteli ja halasi mua. Osa on mun hyviä ystäviä ja osa kavereista oli uusia. Kiva ilta, tanssiminen tuo onnellisuutta ja ilon kasvoille. 

Elämää loman jälkeen

Perjantaina oli vielä loma. Heräsin ennen puolta päivää ja katsoin Netflixiä aamupalaa syödessäni. Valmistauduin myös seuraaviin treeneihin. Kävin ostamassa uimarin korvatulpat Koskarin Intersportista, ettei korviin menisi vettä uidessa. Tarvitsin niitä jo lauantaina, kun suuntasin Ylöjärvelle treeneihin. Korvatulpat heikensivät kuulemista ja toinen oli vaikea saada kunnolla paikoilleen. Niiden käyttö vaatii totuttelua. 

Valmentaja oli paikalla, kun menin altaille. Hän sanoi, että ui lähes 200 metriä alkuverraa. Sain uitua 150 metriä, se oli hyvä.

Treeneissä piti mennä 5×50 metriä perhosta ja 5×50 metriä seluria selkäsukelluksella. Selkäsukellus oli haastava, meni vettä nenään. Piti uida niin kovaa kuin jaksoi koko matkan. Jäi yksi 50 siitä tekemättä, koska ei ollut aikaa uida sitä, että ehtisin treenata loppuohjelmaa. 

Uitua tuli 1000 metriä, mutta aktiivisuusranneke sekoili. Se stoppasi ennen viimeistä loppuverrakierrosta. Se stoppaa aina välillä itsekseen, vaikka en tee mitään.

Venyttelyä ja lenkkeilyä

Sunnuntaina ei huvittanut lähteä uimaan. Nousin venyttelemään youtubevideoiden avulla. Venyttelin kaksi tuntia. Venyttely sujui oikein hyvin, vaikka osa liikkeistä oli vaikeita. 

Tein ruuan ja lähdin iltalenkille ruokailun jälkeen. Kävelin Kaupissa Niihaman Majalle ja sieltä kotiin Pappilan kautta. Se oli pitkä lenkki, yli 13 kilometriä. Kaupin metsässä oli vielä lunta maassa ja hiihtoladut.

Pyöräilykausi on alkanut jo. Mietin, et haluaisin aloittaa pyöräilyn. Muilla on jo pyörät pihalla. Minulla on vielä varastossa. En saa yksin pyörää ylös pihalle.

Kuulokojehuoltoa ja biljardia

Maanantaina ajatukset oli vielä lomalla, niin arkeen paluu on hankalaa. Lomalla oli kivaa. Tuli valvottua pitkään ja unirytmi on sekaisin. Aamulla oli varhain lähtö kuulokojehuoltoon kojeet hiomaan ja sieltä töihin. Vasemman korvan kuulolaitteen korvakappale painoi korvakäytävää, niin se piti hioa. Hyvin onnistui. Oikea kuulolaite jäi huoltoon, kun paristokotelo ei antanut merkkiääntä. 

Illalla kävelin Kaupin keilahallille Iltiksen bilisryhmään. Pelasin kavereita vastaan, mut hävisin kaikki pelit. Osuin kuitenkin palloihin. Yksi ohjaaja neuvoi vaikeissa kohdissa. Hän neuvoi, että aseta pallo sinne, missä oma pallo on ja lyö siitä pussiin. Tuntui kivalta, vaikka pelailun taito oli ruosteessa.

Uintia ja kavereita

Tiistaina oli kiire lähtö töihin, niin unohtui pyyhe kotiin. Huomasin sen vasta uimahallilla uinnin jälkeen. Ei auttanut muu, niin kuivasin itseni legginseihin. Uin lauantaina tehdyn treenin läpi ja treenasin lisäksi käsiä. Ranneke näytti 1575 metriä.

Uimahallilta menin Iltiksen porukan kanssa Nikaman saunalle viettämään iltaan. Kavereiden seura piristi. Pelasin kaveria vastaan 8 bool pallia, mut hävisin. 8 bool pall on nettipeli älykännykällä. Hauskaa oli pelata ja treenata pelin avulla. Osuin palloihin. Olen pelannut aiemminkin, mutta poistin sovelluksen päivityksien tieltä. Latasin sen nyt uudelleen. 

Iltikselle oli tullut uusia ihmisiä. Tutustuin yhteen uuteen kaveriin. Juteltiin Nikaman saunalta lähtiessä. Toisen kanssa tein sovinnon. Kävelin hakemaan vara-avaimia, koska aamulla hävisi kaulanauhasta sekä avaimet että avaimenperä. 

Salissa ja uimassa

Keskiviikko aamuna suuntasin iloisin mielin kalevan uimahallin kuntosalille. Kokeilin kävelylaitetta. Se oli minulle uusi. Tein viiden kilon käsipainoilla hauisliikkeitä. Venyttelin kunnolla loppuun. Ostin kahvin mukaan ja lähdin kävelemään bussipysäkille, kun oli kiire töihin. Tuntui rankalta käydä salilla ennen töitä.

Työpäivän jälkeen piti ostaa taas valmissalaatti ja lähteä treeneihin. Olin ajoissa altailla, niin ehdin uida 400 metriä alkuverraa ja 100 metriä sekaria. Treeneissä treenasin perhosta ja 100 metrin vaparia. Uinnit meni hyvin. Hapotti kyllä, kun valmentaja laittoi koville. Yritin muistaa valmentajan ohjeen: - Muista rytmitys myös perhosessa. 

Sunnuntai salilla

Sunnuntaina suuntasin kuntosalille vähän treenaamaan. Piti kävellä varovasti, kun oli jäätä kävelyteillä. 

Kuntosalilla venyttelin alkuun vähäsen. Sitten aloin tekemään treeniä eri laitteilla 3x15 sarjana, et saisin voimaa:

• Lonkan ojentajia: Istuin penkkiin ja jalkatyynyt piti viedä reisien avulla sivuille. Se onnistui.
Rintalihaksia: Laitteessa työnnetään kahvat eteenpäin. Käsissä ja hartioissa alkoi lopulla tuntua pahalta, mutta tiesin niiden voimistuvan.
Ylävartalon nostoja: Rintakehän nosto vatsallaan penkillä sujui hyvin. 
Rinnan ojentajat: Rintakehä oli kiinni tyynyssä ja vedettiin edessä olevat kahvat itseä kohti. Hartialinjassa ja käsissä alkoi taas tuntua raskaalta, mutta hyvältä. 
Hauisnostoja: nelikiloisilla käsipainoilla kädet kiinni vartalossa 2×15, koska yksi sarja jäi tekemättä.

Isä soitti, mut en ehtinyt vastata. Soitin takaisin, kun tein välivenytykset jaloille. Menin pukuhuoneeseen juttelemaan kuulokemikrofonien kanssa. Hän kertoi uintikisoista ja sain viimein tiedon paluukyydistä Saariselältä pääsiäisen jälkeen.

Ajatusten selkiyttämistä

Puhelun jälkeen jatkoin reippaasti treenaamista:

• Reiden ojennukset: Jalkatyynyä työnnettiin alaspäin niin paljon kuin sai menemään. Hyvin onnistui.
Jalkaprässi: Siirsin painolevyissä olevan pidikkeen 45 kiloon. Viimeiset työnnöt tuntuivat jaloissa raskaalta. 

Jalkaprässissä huomasin, et sisäliikuntakengät ovat hajoamassa ja ilmoitin äidille asiasta. Mennään myöhemmin ostamaan uudet.

Treenaus tuntui kivalta, eikä ollut vaikeaa. Saa voimaa koko vartalolle. Seuraavan kerran menen salille ensi viikolla. Yhdistän kuntosali- ja uintitreenit. 

Muutenkin ryhdistäydyn ja otan itseäni niskasta kiinni. Luotan viikkokalenteriin. Jatkan nuorten paikoissa käymistä. Aika riittää urheiluun ja kaverien näkemiseen. Teen asioita, jotka tekevät iloiseksi. 

Treeneissä on vaihtelua

Viime viikolla olin kello 10 jälkeen hallilla. Tänä keskiviikkona lähdin vielä myöhempään uimaan, kun hallilta pääsee oikopolkua kävellen 13 minuutissa töihin. Tällä kertaa kun olin hallilla, kello oli yli 11.

Halusin uida vähemmän kun muilla kerroilla. En halunnut olla poikki illan treeneissä. Uin alkuverraa, menin 2×100 sekarin ja uin kisalajit läpi kahdesti. Harjoittelin väliin kuperkeikkoja ja sukelsin pohjaa pitkin ja uin loput matkasta. Yhteensä uin 1425 metriä. Treenin tavoitteena oli pitää hauskaa ja uida kisalajit.

Kävelin töihin räntäsateessa, koska unohdin aamulla pakata sateenvarjon mukaan. Kastuin jo aamupäivällä hallille mennessäni ja työmatkalla kastuin uudestaan.

Ehdittiin kuitenkin

Työpäivän jälkeen ostin valmiin salaatin ja lähdin Pyynikin uimahallille parakilparyhmän treeneihin. Söin salaatin pukkarissa. Ehdin altaan reunalle venyttelemään. Kaverit olivat jo paikalla. Ehdittiin uida alkuverraa 425 metriä, koska valmentaja oli 30 minuuttia myöhässä. Sen auto oli hajonnut. Meinattiin kaverin kanssa vetää treenit, ellei valmentaja tule. 

Treeneissä olikin kivaa. Aluksi oltiin eri puolilla viivoja. Uitiin kaikki rinnakkain. Yksi ui selkää, toinen rintaa ja viimeinen vaparia 50 metriä. Sitten vaihdettiin vapari yhdelle, toinen sai perhosen ja vika rinnan. Sen jälkeen kaikki meni selän ja vaparin. Valmentaja päätti, mitkä lajit mentiin ja kuka meni minkäkin lajin.

Otin kaverin kanssa 50 metrin vaparikisan. Se mentiin uudestaankin. Kaveri voitti minut molemmilla kerroilla. Uitiin perhostakin 50 metriä. Valmentaja ohjeisti, että potkulla saa vartaloon rytmitystä enemmän. Muuten se meni hyvin. Lopussa oli enää kevyttä palauttavaa loppuverraa. 

Uin 1250 metriä, mutta pesuhuoneessa huomasin, et ranneke näyttikin 1325 metriä. Se oli jäänyt päälle, kun piti lopettaa ohjelma. Nauratti. Sain sit lopetettua. Treenit loppuivat vasta kello 20.30. Ehdin juuri ja juuri peseytymään ja pukeutumaan ennen kuin halli suljettiin kokonaan. 

Aktiivisuusrannekkeella ja ilman

Torstaina huomasin aamulla työpaikalla pukkarissa, et aktiivisuusranneke oli jäänyt kotiin lataukseen. 

Käytän yleensä töissä ranneketta. Se näyttää, paljonko on liikkunut työpaikalla hommia tehdessä. Mutta pärjäsin päivän ilman sitä. 

Työpäivän jälkeen menin kotiin hakemaan aktiivisuusrannekkeen ja lähdin kävelemään hallille. Se olikin raskasta, kun oli mutaisia ja vetisiä paikkoja. Kuivia paikkoja oli vaikea löytää, sen takia oli raskasta kävellä. Kengät ja lahkeet kastuivat. 

Välillä kisa-altaassa

Hengähdin pukkarissa ja join vettä ennen kuin lähdin uimaan 50 metrin kisa-altaaseen kisalajit. Uin treenien aikana kisalajit kahteen kertaan. Tein myös tekniikkaharjoituksia. Uin 2×200 vaparin ja rinnan käsivedot pullari jaloissa ja lättärit käsissä. Rintauinnista harjoittelin rytmitystä. Se alkoikin sujua. 

Uin 2×100 sekarin niin, et uin 50 metrin altaassa 25 metriä perhosta, selkää, rintaa ja vaparia. Altaan puoliväliin asti uin perhosella. Kun tuli vastaan seinämä, joka on nostettu ylös, niin siitä tiesi, että on aika vaihtaa selkään. Sama oli takaisin rinnalla ja vaparilla täysillä uiden. 

Olin hyvällä tuulella. Mittari näytti treenin uintimatkana 2350 metriä. Uin tänään enemmän kuin keskiviikkoaamuna, kun pääsin 50 metrin altaaseen uimaan.

Pientä rentoutusta

Kävelin eri kautta kotiin kuin olin kävellyt hallille. Vein uintikamat kuivumaan ja lähdin vielä vähäksi aikaa ihkuun kavereita moikkaamaan ja kuuntelemaan heidän laulamista.

Ihkussa olikin paljon kavereita. En ehtinyt valita biisiä tällä kertaa. Muut olivat ehtineet jo ennen minua. Söin halloumburgerin ja otin mehua jäillä. Ruoka maistui uimisen jälkeen hyvältä.

Palasin illan jälkeen ratikalla lähemmäs kotia. Kävelin kotiin miettien, et sunnuntaina voisi olla kuntosalitreeni, jolloin sarjan toistojen määrä nousee. 

Vihdin rinteissä

Sunnuntaina lähdin äitini kanssa Vihtiin laskettelemaan. Mentiin vaihtelun vuoksi uusiin rinteisiin. Sää oli pilvinen, ja matka vähän sateinen. Vaihdettiin monot parkkipaikalla. Monojen vaihtopaikka oli kurainen.

Rinteet olivat hyvässä kunnossa. Päätettiin lasketella kaksi tuntia. Ensimmäisenä lasketeltiin Vauhtirinne, mutta mentiin siteen laskemaan helpoissa rinteissä. Saisin rohkeutta ja nopeutta lasketteluvauhtiin. Sitten kokeiltiin uudet rinteet kauempaa, ja palattiin takaisin eturinteisiin.

Kaaduin ekalla laskettelukerralla rinteen puolivälissä. Tasapaino horjahti, suksi lähti jalasta ja sauvat lensivät ylämäkeen. Pääsin hyvin ylös, sain suksensiteen alas ja jalkaan. Hain sivunousulla sauvat ja lähdin reippaasti laskettelemaan alas hisseille. Kaatumisharjoitus on hyvä, että oppii kaatumaan oikein ja pääsee ylös. 

Kokeiltiin lasketella kolme mäkeä Takarinteessä, joissa mun lasketteluvauhti ei ollut liian luja. Viereisessä kapeammassa Minipark-rinteessä harjoittelin pienempiä käännöksiä. Ne vaativat harjoitusta, koska menevät liian leveiksi. Kapeassa rinteessä on pakko kääntyä nopeammin.

Takaisin tultiin Alkeisrinteen kautta. Noustiin ylös sompahissillä ja lasketeltiin Perherinne II. Kokeiltiin taikamattohissiä, jota kumpikaan ei ollut aiemmin kokeillut. Ei oltu aiemmin sellaisella noustu ylös rinteisiin. Se oli kiva uusi kokemus. Hissi oli hidas, mutta hyvä. Siihen oli helppo mennä.

Kokeiltiin pari kertaa kisarinteitä. Rinteissä oli kahdella radalla harjoittelijoita. Pääsin laskettelemaan kahdesti osan Taitajarinteen radasta. Minua pelotti, että kaatuisin, niin menin auraamalla alun Stenmark-kisarinteestä ja sitten suuntasin Taitajarinteen loppuradalle, ennen kuin se purettiin. 

Lopuksi otin kisalaskut äidin kanssa Vauhtirinteessä ja Turistirinteessä. Minulla hiljeni vauhti, kun jarrutin ja säikähdin, kun edessä mennyt lautailija kaatui. Äiti voitti muutaman kerran ja mä voitin pari kertaa. 

Ennen viimeistä alaslaskua mentiin rinteiden huipulla tauolle. Syötiin pitsa puoliksi.

Uudet rinteet oli loppujen lopuksi kiva lasketella läpi. Tykkäsin eniten harjoitella reippautta ja nopeutta lasketteluvauhtiin. Se näyttää, uskaltaako vielä kisata muualla kuin omalla paikkakunnalla.

Hämeenlinnassa käytiin kaupassa ja käveltiin asemalle. Juna olikin tunnin myöhässä. Ei auttanut muu kuin mennä asema-aulaan odottamaan. Mulla putosi kännykkä lattialle, kun aloin heilumaan. Harmitti tietysti, et panssarilasi sai taas uudet säröt. 

Hassuttelua altaassa

Tiistaina oli lepopäivä urheilusta. Kävin pitkästä aikaa Iltalinjalla, että näin kavereita. Ennen sitä kävin ostamassa näytön puhdistajan, joka oli kadonnut aamulla repun taskusta. Se harmitti, kun sain sen joululahjaksi. Tavaroiden paikoilleen laittamisen ja säilyttämisen kanssa on oltava tarkkana.

Iltalinjalla pelasin kaverin kanssa biljardia ja isommalla porukalla pelattiin Kimbleä. Biljardissa osuin palloihin ja sain pusseihin. Kimblessä hävisin kavereille. Juteltiin ohjaajien kanssa ensi viikon tiistain lasertaisteluretkestä.

Vähän myöhemmin altaaseen

Keskiviikkona menin vähän normaalia myöhemmin Tesoman uimahallille tekemään aamuista omatoimitreeniä. Ajattelin, ettei ole kiire ajoissa lähteä pois, kun kävellessä töihin menee vain vartti. Voi nousta altaasta vähän myöhemmin. 

Harjoittelin rinnan ja vaparin käsivetoja 2×200 metriä lättärit käsissä. Pullari piti jalat paikoillaan käsivetotreenin ajan. Harjoittelin myös 100 metrin sekarin aina perhosesta vapariin. Treenasin vielä erikseen 100 metriset vaparin ja selän sekä 50 metriset perhosen ja rinnan. Hyvin sujui perhonen, kädet pyörivät samaan tahtiin. Rinnan rytmitys alkaa sujua. 

Uinnin lisäksi harjoittelin 50 metriä etuperin volttia. Voltti tehdään aina etuperin. Lisäksi tein vuorotellen makkaroita ja voltteja. 

Ehdin melko hyvin uimaan treenini. Yhteensä tuli uitua 1775 metriä. Tavoite oli 2000 metriä. Siitä jäi vähän uimatta, kun aika loppui kesken. Piti lähteä pesulle ja pukeutumaan, et ehtisin töihin. Tällä kertaa kävelin rantaa pitkin oikopolulle, josta olen aiemmin kävellyt hallille. Oli taas ihana aurinkoinen pakkassää kävellä töihin.

Erilaisia harjoituksia

Työpäivän jälkeen ostin valmiin salaatin, koska kotona ei ollut riittävästi tarpeita tehdä sitä. Salaatin kanssa suuntasin Tatun parakilparyhmän treeneihin. Söin päivällisen pukkarissa, ja lähdin nopean suihkun kautta altaan reunalle venyttelemään kavereiden kanssa. Saatiin uitua alkuverraa 100 metriä ja treenien aluksi vielä 50 metriä vaparia. 

Sitten laitettiin räpylä toiseen jalkaan. Toisessa jalassa ei ollut. Räpyläjalka teki potkut ja toinen oli paikoillaan. Toisen puolen käsi teki vaparin käsivedon. Eli ristipuolen käsi ja jalka tekivät töitä. 50 metrin jälkeen räpylä vaihtoi jalkaa ja selällään sama juttu. 

Seuraavaksi uitiin käsikädessä kaverin kanssa. Toinen meni perhosen potkuilla ja toinen rinnan. Pysyttiin uidessa rinnakkain. Laji vaihtui altaan päässä. Sitten toinen oli vapaamatkustaja ja sama juttu uudelleen päässä. Harjoitukset sujuivat, koska ollaan aiemminkin harjoiteltu niitä treeneissä. 

Väliin uitiin taas yksin. Mentiin delfarit räpylöillä. Sama tehtiin selällään. Olikin haastavaa mennä delfarit selällään. Ei meinaa saada tehtyä potkuja oikein. Tuntui rankalta. 

Sitten olikin 4×50 metriä polvista potkut. Potkuissa piti aina koukistaa polvesta. Ne uitiin kaksi kertaa selällään ja kaksi kertaa vatsallaan. Se olikin uusi asia. Harjoittelin vielä yhden ylimääräisen vinstan.

 

Lopuksi oli 50 metrin vaparin kisa räpylöillä. Kaveri voitti ekan kierroksen, vaikka yritin loppuun saakka uida täysillä. Minä voitin loput kolme kertaa 50 metriä, kun kiihdytin maaliseinään saakka lujaa. Kaveri väsähti niissä käännösten jälkeen. 

Loppuverra uitiin ilman räpylöitä. Yhteensä 1525 metriä. Eli keskiviikon uinnit oli 3500 metriä.

Uintia ja biljardia

Torstaina työpäivän jälkeen suuntasin kohti Kalevan uintikeskusta uimaan vuorostaan 50 metrin radalla. 

Halusin uida kisalajit siinä altaassa, ja muutenkin halusin uintimetrien nousevan.

Harjoittelin ohjattujen treenien käsivetoja. Ne sujuivat paremmin 50 metrin altaassa. Uin kisalajit kolmesti läpi ja välissä tein sekaria 2×100 eli 25 metriä perhosta, toinen selkää, sitten rinta sekä vapari. Uin rintaa 100 metriä muistellen rytmitystä. Yhteensä uin 2150 metriä. 

Ennen kotiin lähtöä latasin erityisuimarikortin, ja ostin kahvin reippaasti uidun suorituksen jälkeen. Suuntasin ratikalla Pyynikintorille ja kävelin Iltalinjalle kavereita tapaamaan. Autoin kavereita palapelin teossa ja pelasin yhden erän biljardia. Tällä kertaa sain vain pari palloa pussiin, mutta harjoitus tekee mestarin. 

Alppihiihtoleiri Tahkolla

Torstain matkustin isän luo yhdeksi yöksi ennen leiriviikonloppua. Matkustin junalla Kuopioon. Mukana reppu, matkalaukku ja suksipussi. Suksipussi mahtui pystyyn vaunuun etuosaan pyörätuolipaikalle. Mulla oli istumapaikka sen lähettyvillä. Pyörätuolipaikalle ei tullut ketään koko matkan aikana. Kuuntelin musiikkia, selasin nettiä ja söin välipalaa. Pääsin turvallisesti perille. Olin väsynyt matkasta, mutta tyytyväinen. Isä oli Kuopiossa asemalla vastassa. 

Perjantaina käytin koirat isän kanssa lenkillä ja sain itsekin happea. Sitten isä heitti Tahkolle Special Olympics lasketteluleirille. Kivalta tuntui lähteä. 

Majoittumista ja tasapainoilua

Majoitus oli Tahkon keskustassa aika lähellä rinteitä. Olin ensimmäinen majoittuja kolmen hengen huoneessa. Mukavan tuntuinen huone oli. Ikkunasta näkyi metsää. Sänky oli pehmeä nukkua. Nukuin kuin tukki.

Sain huonekavereiksi Sagan ja Saimin. Saimin kanssa oon ollut aiemmin, mutta Saga oli uusi huonekaveri. Leirillä oli kaikki tutut kaverit ja valmentajat. Mukana oli pari uuttakin. Leiriläisiä oli yhteensä 16.

 

Illalla oli tasapainoharjoituksia: piti seisoa yhdellä jalalla, tasapainotella kepin päällä ja muita tuttuja juttuja. Yhden jalalla tasapainoharjoittelu tuntui vaikealta aluksi. En meinannut pysyä pystyssä. 

Kepin heitto oli ihan uusi juttu. Siinä piti ottaa koppi heitosta ennen kuin keppi kolahtaa maahan. Kepin heitto kaverin kanssa onnistui hyvin. Sain kopin kepistä ja niin sai kaverikin. 

Pienryhmissä rinteeseen

Lauantaina aamuna kaveri herätti, kun olin ajatuksissani laittanut hälytyksen perjantaille, vaikka piti lauantaille laittaa. Ehdittiin hyvin aamupalalle ja treeneihin. Hyvä kun oli huonekaveri.  

Saatiin rinteeseen hissiliput ja Special Olympics liivit. Laitettiin sen takia liivit, et tunnistetaan porukkaan kuuluvat. Ettei sekoitu muiden laskettelijoiden sekaan omasta porukasta.

Aamulla jakaannuttiin pienryhmiin. Valmentajat päättivät, ketkä olivat samassa. Kolme ryhmää oli. Tehtiin niissä erilaisia harjoituksia. Samassa ryhmässä mun kanssa oli Veera, Erika, Saga ja Saimi. Meillä oli Virpi valmentajana.

Mentiin länsirinteille laskettelemaan. Rinteet olivat hyviä ja riittävän haastavia. Ne olivat erilaisia verrattuna Mustavuoren rinteisiin: pidempiä kuin Mustavuoressa, vähän jyrkempiä. Alastulo-osuudet olivat haastavia alkuun. Vähän jännitti, että pysyykö pystyssä. Tykkäsin lasketella niissä. Tuli kokemusta. 

Tekniikkaa ja ensimmäinen rata

Ensimmäisissä treeneissä harjoiteltiin vartalonkiertoa, jossa kädet painaa vuoronperään toiseen polveen. Silloin toinen suksi kantaa ja kääntää lasketellessa. Oikealle kun kääntyy, niin kädet menevät oikealle polvelle ja painaa, vasemmalle mentäessä vasempaan polveen. Vartalo kääntyy sinne suuntaan, missä tolppa on: oikealle mentäessä oikealle ja vasemmalle mentäessä vasemmalle. Ne olivat aluksi mulle haastavia. Tein vartalonkiertoa väärälle puolelle. 

Laskettiin myös kädet kiinni polvissa ja muisteltiin lasketteluasentoa, että radalla pystyy menemään oikeassa asennossa. Se sujui aika hyvin, mutta käytiin läpi yhdessä, kun osalla jää selkä pystyyn. Hyvin meni treeni, ja muistin asennon aika hyvin.

Tekniikkaharjoituksia oli ennen rataa ja radalla päästiin kokeilemaan samat asiat. Aamulla oli helpon tuntuinen rata. Oli hyvät käännösvälit radalla tolppien välillä. Tolpat olivat siis kauempana toisistaan. Silloin on enemmän aikaa ajoittaa käännös ennen tolppaa. Aika monta kertaa mentiin rata läpi.

Radalla piti kiinnittää huomiota käännökseen, lasketteluasentoon ja siihen, että menee oikein kiertäen ne tolpat. Osasin mennä tolpat oikein ja lasketteluasento oli aika hyvä, vaikka sitä pitää harjoitella vielä vähän lisää. Vartalonkierto meni radallakin välillä ihan sekaisin. Kääntyvä puoli sekoittuu.

Lauantain toinen ratatreeni

Iltapäivällä oli taas ratalaskua. Harjoiteltiin radalla aamuisia tekniikkatreenejä ja tehtiin sama vartalonkiertoharjoitus, jota mentiin aamulla. Saatiin lisäharjoitusta. Valmentajat kertoivat huomioita tekniikkalaskujen jälkeen. 

Minulle sanottiin asennosta, että selkä ei ollut panssarina edessä ja sauvat jäivät liian ylös - niiden piti olla alempana. Piti kokeilla saada yhdellä sauvalla juonesta kiinni. Se olikin hyvä neuvo, pitää jatkaa itse treenaamista sillä ohjeella. 

Vartalonkierto on vaikea. Minun piti mennä valmentajien kanssa rata läpi. Menin perässä ja katsoin, mitä valmentaja teki. Ekana menin kädet ulkosuksen jalalla ja sitten yhden sauvan kanssa. Ne olivat harjoitukset minua varten, et sain tietää, mikä oli mennyt vikaan laskettelussa.

Iltapäivän rata oli tarkoituksella tiukempi ja haastavampi aamuiseen verrattuna. Radalla oli 8 tolppaa. Mentiin yhden tolpan ympäri kääntyen toiselle tolpalle. Käännöksen ajoittaminen oli hankalampaa, koska menin liian pitkälle, eikä käännös osunut oikein. Laskettiin rata niin monta kertaa, et vauhti kasvoi ja käännökset onnistuivat menemään oikein.

Muistin harjoitukset aika hyvin. Iltapäivällä keskittyminen lasketteluasentoon ja sauvojen pitämiseen alhaalla onnistui aamua paremmin. Keskityin myös vauhtiin, etten jarruta radalla.

Radalta mentiin kaakaolle ja sen jälkeen osa porukasta jäi rinteisiin, osa lähti hotellille. Jäin rinteisiin vähäksi aikaa, koska oli vielä virtaa lasketella vapareita. Osa kavereistakin jäi rinteisiin. Lasketeltiin eturinteillä. Tehtiin 5-6 vaparia. Sitten lähdettiin saunaan ja syömään. 

Vielä kerran rinteeseen

Sunnuntaina mentiin porukalla ensin tuolihissillä ylös ja lasketeltiin takaisin alas, että päästiin  ankkurihissille, josta noustiin ylös länsirinteille. Matkalla tuolihissille kaaduin kahden kaverin väliin ankkurihissin ohituksen jälkeen olevassa mutkassa. Yritin pitää turvaväliä laskettelijakavereihin. Toinen tuli takaa ja toinen edestä. Yritin katsoa edessä olevaa ja lähteä kiertämään. Menetin tasapainon, horjahdin ja kaaduin. 

Kaatuessa suksi lähti jalasta. Laskettelukaverin isä ja ratamestari Make jäivät auttamaan ja katsomaan, että kaikki oli hyvin. Pääsin itse ylös. Ratamestari auttoi ja painoi suksen siteen alas, että sain sen takaisin jalkaan. 

Päästiin lopulta tuolihissille. Olen käyttänyt tuolihissiä joskus aiemminkin. Tuolihissillä ylös meno tuntui mukavalta pitkän ajan jälkeen. Sai istua paikallaan ja katsoa maisemia. 

Koko aamupäivä meni radoilla. Meillä oli kaksi rataa. Toinen oli samassa paikassa kuin lauantaina ja toinen oli viereisessä rinteessä. 

Toisella radalla piti mennä kahden tolpan välistä tai kiertää molemmat. Käännös piti ajoittaa tolppien väliin. Se olikin haastavampi homma, kun piti tehdä pyöreämpää käännöstä. Menin laskettelukaverin perässä samoja jälkiä, niin onnistuin menemään radan oikein. Toisella kierroksella yhdessä kohtaa rataa olisi pitänyt mennä tolppien välistä, mutta kiersin ne molemmat. Loppurata meni oikein.  

Toinen rata oli samanlainen kuin lauantaina. Oli aina yksi tolppa, mikä piti kiertää. Osa tolpasta mentiin metsän puolelta ja osa ankkurin puolelta kiertäen. Meillä oli 6-8 tolppaa radoilla.  

Lopeteltiin treenit aiemmin kun ohjelmassa oli, kun piti pakata loput tavarat ja luovuttaa huone. Sen jälkeen mentiin syömään ja oli leirin lopetus. Leirin lopetuksessa valmentajat kehuivat laskettelijoita ja osa sain tsempparijutut. Äitini saapui leirin päätökseen ja tutustui osaan kavereistani. 

Rinteet tulivat tutuiksi

Leirin jälkeen jäin vielä äidin kanssa laskettelemaan. Mentiin leirillä lasketut rinteet läpi ja osa oli uusia rinteitä, mitä laskettiin. Kokeiltiin eturinteiden tuolihissiä, jossa ekaksi en huomannut nousta ajoissa pois. Hyppäsin ja suksi lähti jo toisen kerran jalasta. Äiti haki suksen hissin edestä. Sain sen itse jalkaan. Kokeiltiin uudestaan samaa hissiä. Toisella kerralla pääsin ajoissa hissistä pois. 

Ennen kotiin lähtöä lasketeltiin vielä kisarinteet. Toisessa rinteessä vauhti oli ankkurista poistuessa hyvä ja pääsin jarruttamatta alas saakka. Ne olivat vähän vaativampia, mustia rinteitä.

Leirillä oli mukavaa. Opin uusia asioita.

Takaisin altaaseen

Viime viikolla ehti uimaan vain kerran. Tällä viikolla jo kahtena päivänä kolmesti. Tiistaina kävelin ennen alppihiihtoa Tesoman uimahallille uimaan omatoimisesti kisalajit ja tein haastejuttuja. Voltteja lähinnä tein ja pomppujuttuja. Kaverin kanssa tehdään haastejuttuja, niin näkee, onko edistynyt asiat. 

Harjoittelin voltteja väljässä vedessä. Melko hyvin ne menevät, vaikka osittain vinoon. Voltin asento on helppo etuperin. Osaan laittaa pään rintaan kiinni ja tehdä voltin etuperin oikein. Takaperin se onkin haastavaa. Takaperin volttia pitää treenata vielä. 

Uin rintaa. Rinta sujuu kohtalaisesti, rytmitys alkaa mennä oikein. En osaa itse harjoitella potkuja kuivana, vaikka Heidi neuvoi. Harjoittelen mieluummin vedessä laudan kanssa tai räpylöillä. 

Uin yhteensä 1125 metriä.

Uiminen piristi mieltä

Keskiviikkoaamuna suuntasin taas Tesoman uimahallille. Uin omatoimiset treenit. Treenasin rintauinnin  ja vaparin käsivetoja. Tein käsivedot pullari jalkojen välissä ja lättärit käsissä. Uin taas seuraavan kisan kisalajit läpi. Tein pohjasukelluksen ja uin loppumatkan vaparia niin kovaa kuin pystyin. 

Harjoittelin tiistain treenin mukaan etuperin voltteja. Voltit alkoivat sujua vähän paremmin, vaikka vieläkin menee vinoon. Välillä pompin altaan toiseen päähän ja uin takaisin. Uin pari kertaa sekarin läpi ja lisäksi rintauintia, miettien rytmitystä. Uin sitten vaparin, rinnan ja selän 100 metriä. Käännökset alkoivat sujua. Uin yhteensä 2025 metriä. 

Aamu alkoi huonosti, kun huomasin et otsalamppu oli häveissä. Se suututti. En tykkää käyttää heijastimia. Uiminen sai ajatukset muihin asioihin ja piristi mieltä. Kävelin töihin ihanassa pakkassäässä.

Uintia parin kanssa

Työpäivän jälkeen piti ostaa valmis salaatti, kun eilen en ehtinyt tekemään sitä. Lähdin TaTU:n parakilparyhmän treeneihin Pyynikin uimahallille. Uin kaverin kanssa 100 metriä verraa ja tehtiin 50 metriä etuperin volttia, ja uitiin omatoimisesti toinen satanen. 

Treeneissä mentiin aluksi väärin valmentajan ohjeistus. Toinen oli selällään, ja toinen potki rintauinnin potkuja työntäen toista. Uitiin aluksi vain 25 metriä ja vaihdettiin toisessa päässä. Toisella kerralla ohjeistus oli selvempi: piti mennä sama juttu 50 metriä päästä päähän. 

Sitten olikin vuorossa kaverin kanssa käsikkäin uinti sekä selkää että rintaa. Siinä potkitaan potkut normaalisti ja tehdään vain vapaalla kädellä vedot. Ei ollut vaikeaa. Sitä on harjoiteltu aiemminkin treeneissä, niin sujuu jo aika hyvin.

Kilpaa räpylöillä ja ilman

Sen jälkeen oli 4×50 vaparin kisa. Kaveri oli ensimmäisessä käännöksessä ja maaliin tulossa nopeampi, mä oli toisella 50 metrillä nopeampi, kolmannella kaveri, ja mä olin vikalla nopeampi. Voitettiin toisemme vuoron perään. 

Sitten valmentaja laittoi haasteen, että uisin ilman räpylöitä. Mä otin räpylät pois ja uin ilman niitä 4×50 metriä rintaa. Voitin kaverin helposti, kun hän ui räpylöillä. Rytmitys sujui hyvin. Potkutkin sujuivat hyvin, eikä vasen jalka kääntynyt sisäkiertoon.

Sitten olikin loppuverran vuoro. Uin treeneissä yhteensä 1050 metriä. Oli pitkästä aikaa kolme treeniä kahdessa päivässä. Mukavalta tuntui ja rankalta. Sainpahan uida kisoja varten. Muilla on kisat tällä viikolla, niihin en ehdi mukaan, kun lähden alppihiihtoleirille.

Leikkiä vedessä

Keskiviikkoaamuna suuntasin tavalliseen tapaan Tesoman uimahallille uimaan omatoimiset treenit ennen työpäivän alkamista. Aluksi tein Heidin antamat kotiläksyt ja harjoittelin Heidin kanssa opeteltuja rintauinnin potkuja ja rytmitystä. Ne alkoivat sujua, kun muistelin miten rytmitys menee: Liuku, kädet ja potkut. 

Rintauinnin jälkeen uin sekaria räpylöillä - 25 metriä potkuja ja 25 metriä uimista. Uin kaikki sekarilajit, myös perhosen. Mikään laji ei ollut vaikea. Kaikki sujui hyvin. Potkujen lisäksi tein 2×200 metriä rinnan ja vaparin käsivetoja. Pullari oli jalkojen välissä, että jalat pysyvät kiinni. Käsivedot tein lättäreillä.

Vaihdoin harjoitusta, sukelsin ja uin loppumatkan altaan päähän vaparia. Uin myös kisalajit läpi huhtikuun kisoja ajatellen. Välillä tein voltteja väljässä vedessä. Se oli treeneissä aiemmin opittu harjoitus: uin 5 metriä selällään, tein voltin ja voltin jälkeen menin lopun altaan pomppuja. Pompuissa pompitaan ylös vedestä. Yhteensä tuli 10 volttia. Ne menivät aluksi vinoon, mutta sitten alkoivat sujua.

Vapaa ilta

Ulkona oli taas ihana aurinkoinen sää työpaikalle kävellessä. Kun pääsin töistä, ilta oli jo pimeä ja sää viileä. Illalla ei ole Tatun parakilparyhmän treenejä, joten tänä keskiviikkona uin vain aamulla. Uin yhteensä 2250 metriä. 

Työpäivän jälkeen ostin Pirkka-lehden ja mandariineja. Kotiin päästyäni aloin tekemään jauhelihakastiketta, johon laitoin aurajuustoa ja tavan juustoa. Kaveriksi keitin spagettia. Pesin pyykkiä ja pakkailin vielä uintikamoja, sillä torstaina olis tarkoitus uida kavereiden kanssa. 

Sarjalipulla kuntosalille

Sunnuntaina heräsin kaverini luona. Juteltiin vähäsen, kun syötiin aamupalaa. Otettiin kaveriselfie.

Toinen kaveri laittoi viestiä whatsapissa ja pyysi kuntosalille. Lupasin mennä. Se korvasi omatoimiset uintitreenini. 

Kaveri pelaa jalkapalloa ja salibandyä. Tutustuttiin Iltalinjalla, kun pelattiin biljardia. Käydään Olkkarissakin välillä. Kerroin hänelle, että alan käydä salilla. Hän kertoi, että käy samalla salilla ja ehdotti, että voitas nähdä salilla. 

Kävin kotona ja lähdin kävelemään kuntosalille. Oli ihan kiva kävellä lumisateessakin hallille. 

Ostin uimahallin sarjarannekkeen, kun en löytänyt entistä. Ostin siihen kuntosalin sarjalipun. Se on paljon halvempi kuin ostaa kertalippu. Sarjalipulla pääsee salille kymmenen kertaa. Kaverini oli jo salilla. 

Me tehtiin omiamme. Venyttelin aluksi. Tein osan torstain kuntosalitreenistä. Kävin melkein kaikki laitteet läpi. Kävin rintapunnerruslaitteessa ja tein 3×10 sarjaa rintapunnerruksia. Tein käsipainoilla hauista. Jalkaprässissä tein 3×10 sarjaa. 

Salilla oli myös kaksi erilaista jalkatyynylaitetta. Toisessa laitteessa vietiin reisillä ulospäin tyynyjä ja toisessa sisäänpäin. Kaverini auttoi jalkapainojutun kanssa: Painolevyihin laitettiin kapula kiinni ja sitä siirrettiin painolevystä pienemmästä isompaan.

Vähän juteltiinkin. Oli mukavaa, kun kaverit pyytävät jonnekin. Tuun siitä iloiseksi. Salilla meni melkein kaksi tuntia. Paikoissa tuntui sen jälkeen. Ostin päiväkahvin, ja lähdin kävelemään hallilta kotiin.

Keskiviikon tekniikkatreenit

Keskiviikkona oli jälleen uintipäivä. Lähdin aamulla Tesoman uimahallille uimaan omatoimisen aamuverrani. Yhteensä tuli uitua 2075 metriä.

Menin tekniikassa ensin rinnan ja vaparin käsivetoja 2×200 metriä lättärit käsissä ja pullari jalkojen välissä. Sen jälkeen menin sekarin potkuilla räpylät jalassa 4×50 metriä eli 25 metriä altaan päähän menin vain potkuilla ja takaisin uin tavallisesti. Pidensin matkaa ja uin samaa harjoitusta 3×100 metriä eli aina 50 metriä pelkkiä potkuja ja 50 metriä tavallista uintia. Treenasin myös seuraavaan kisaan.

Happotreeneillä väsymyksen yli 

Joskus on hankala harrastaa kahta lajia. Illalla olisi ollut Tampereen Slalomseuran tämän talven toinen alppihiihdon CUP-kisa. En ehtinyt sinne, koska työpäivän jälkeen kiirehdin Pyynikin uimahallille Tatun parakilparyhmän treeneihin. Siellä oli taas happotreenit edessä. 

Happotreenit lisäävät lihasten kestoa. Treenien tarkoitus on totuttaa keho siihen, että pystyy jatkamaan uimista silloinkin, kun vauhti alkaa hyytyä. Sitä voi hyödyntää kisoissakin.

Treeneissä aloitettiin veturina 2×50 metriä. Minä olin ensin veturina ja kaverit pitivät nilkoista kiinni. Altaan päässä vaihtui viimeisenä ollut veturiksi ja vielä uudestaan. Sen jälkeen välissä uitiin perhosta 100 metriä. Tuntui mukavalta uida perhosta, mutta sekin tuntui käsissä. 

Uimista jatkettiin tekniikkaharjoituksilla. Uitiin vaparin potkuilla, mutta vain toinen käsi teki käsivetoja. Sama treenattiin rintauintina. Sitten jatkettiin taas kaverin kanssa. Pidettiin kaverin olkapäästä kiinni ja mentiin ensin rinnan ja sitten selän potkut. Selän potkut uitiin vielä lopuksi räpylöillä. Yhteensä uitiin 1400 metriä. 

Päivän treenit yhteenlaskettuna oli 3475 metriä, kyllä hapotti. Uudet harjoitukset tuntuivat rankoilta. Helppoa oli se, että piti mennä vaan käsivedoilla eteenpäin. Se oli yksi tapa saada happoa treeneissä. Vaikeaa oli mennä rintauinnin potkut selällään räpylöillä. Potkut olivat raskaita. 

Kotiin päästyäni aloin pakata torstai-iltaa varten. Edessä oli lähtö suoraan töistä veljeni luo Jyväskylään.

Onnistumisen kokemuksia

Biljardikisan jälkeen heräsi innostus harjoitella taas hieman pelaamista. Samalla tulee lähdettyä kavereiden pariin viettämään iltaa. Mieli pysyy virkeämpänä, kun välillä puuhaa urheilukaverien kanssa seurojen treeneissä tai vapaa-ajan kaveriporukassa.

Tinja pelaa. Kuva Iltalinjan Facebookista.

Tiistaina oli lepopäivä urheilusta. Pääsin Iltikselle pelaamaan biljardia kahden kaverin kanssa. Ennen sitä siivosin keittiön venyttelen samalla urheilijalle tärkeitä venytyksiä. 

Iltalinjalla kavereiden kanssa oli hauskaa. Se meni hyvin, osuin omiin palloihini. Pussitus meni hyvin, kun maalasin pallot niihin. Pelasin paremmin kuin kisoissa.

Illalla oli aika ostaa huhtikuulle junalippu Rovaniemelle. Meen isäni porukan kanssa pääsiäisreissulle Saariselälle. Pääsen lomallani laskettelemaan rinteisiin ja hiihtämään. Paikka ei ole tuttu, vaan uusi tällä kertaa. Olen aiemmin käynyt Pyhällä ja Luostolla.

Kuulokoje kuntoon

Keskiviikkona oli ensin kuulokojehuollossa käynti. Piti hioa oikean korvakappaleen osa. Korvakappale painoi korvakäytävään ja sattui. Sen takia hiotiin. Oli parempi pitää korvassa, ei sattunut enää. Samalla he huolsivat vasemman kuulokojeen.

Lähdin suoraan treeneihin. Piti vaihtaa ratikasta Koskipuistossa bussiin, että ehdin uimaan aamun omatoimiset Tesoman uimahallille. Sain uitua paljon enemmän kuin kahtena viime keskiviikkona. Uin rinnan käsivetoja ja vaparin käsivetoja pullarilla ja lättäreillä. Harjoittelin laudalla rinnan potkuja, niin oli helpompi keskittyä. Pitää edelleen harjoitella, ettei vasen jalkaterä käänny enää sisälle päin.

Tavoite oli nostaa uintimatkaa 2000 metrin yli. Ehdin uida 2075 metriä. Se oli hyvä. Koska olin reipas uimari, niin ostin kahvin mukaan, kun lähdin kävelemään uimahallilta töihin. 

Vähän uutta ja paljon vanhaa

Työpäivän jälkeen oli vuorossa Tatun parakilparyhmän treenit Pyynikin uimahallilla. Söin tekemäni makaroni-tonnikalasalaatin pukkarissa. Lähdin sit venyttelemään altaan reunalle. Kavereiden kanssa vedettiin alkuverraa 300 metriä. Sit kaveri antoi mulle haasteen tehdä voltteja. Niistä osa meni vinoon.  Mentiin ankkuria niin, että toinen piti nilkoista kiinni. 

Sit alkoi tehotreenit: 5×50 metriä vaparia, selkää, rintaa ja perhosta. Kyllä tuntui treenin jälkeen. Tuli uitua 1850 metriä. Kun aamun treenin ja illan treenit laskee yhteen, niin 3925 metriä uitu. Uinnit menivät hyvin. Tehon löytäminen oli helppoa ja jaksoi uida kovaa. Rintauinnin rytmitystä on kehitettävä. Potkut sujuvat hyvin, mutta vaativat harjoitusta. Perhonen sujui hyvin.

Hyvin menee kun harjoittelee

Torstaina suuntasin uudelleen Pyynikin uimahallille uimaan omatoimiset kevyesti. Uin sekaria, perhosta, rintaa, selkää ja vaparia. Uin 1975 metriä. Muistin valmentajan neuvot keskiviikolta: Rinnassa potkut tehdään eteen ei alas, että käsivedot onnistuu. Kädet on liukuasennossa, kun jalat tekevät potkut. Käsivedot nostavat vartaloa ylöspäin. Ei saa mennä samaan tahtiin, koska se hidastaa uimista.

Join kahvit hallin aulassa. Kävin kaupasta leipää ja valmisruokaa, ja menin Iltikselle vielä kavereiden pariin. Ehdin pelata yhden biljardipelin kaverini kanssa. Osuin palloon hyvin ja sain pussiin.

Sain myös kutsun haastatteluun maaliskuussa Koivistonkylän Prismaan. Jännittää vähäsen. Ensi näkeminen kauppiaan kanssa aina jännittää ja uusi paikka. Haastattelun jälkeen tiedän, pääsenkö sinne tuettuun palkkatyöhön. 

Perusperjantai

Perjantaina asumisenohjaaja kävi aamulla. Juteltiin ja mietittiin ideoita kotikäynneille: ulkoilua, uunin pesu, ruuanlaittoa, esim. riisipuuron keittäminen ja siivousaineiden katsominen, etten osta turhaan paljoa. 

Lähdin lenkin kautta uimaan alkuiltapäivästä, kun oli paljon rauhallisempaa. Uin vaihteeksi 50 metrin altaassa. Harjoittelin kisa-altaassa huhtikuun uintikisoja varten. Menin 50 metriset perhosen ja rinnan sekä 100 metriset selän ja vaparin. Rintauinti vaatii koko ajan harjoitusta vartalonrytmitykseen sekä potkuihin.

Menin 25 metriä pelkkiä sekaria potkuja ja toiset 25 metriä uin. Eli menin altaan puoliväliin vain potkuilla ja loppualtaan uin. Uin yhteensä 2050 metriä. Aikaa meni alle tunti. Nopean peseytymisen jälkeen lähdin kävelemään kotiin ruuan lämmitykseen ja laittamaan uintikamat kuivumaan. 

Ehdin vielä Olkkarin nykytaideryhmään tekemään rannekorua kaverille ystävänpäiväksi. Näin kavereita. Sieltä lähdin vielä Iltikselle kavereiden seuraan. Pääsin täyttämään etälinjalla streamin ja Iltalinjan palautekyselyt. Pelasin yhden biljardipelin kaverin kanssa. Sain taas omia palloja pusseihin. 

Kisoissa sattuu ja tapahtuu

Tänään uitiin vuoden ensimmäiset TaTU Tampereen järjestämät uintikisat. Seuran parakilpauimarit olivat menossa mukana. Tampereella ei ole kisoissa erillisiä lähtöjä parauimareille, joten parauimarit kisasivat samoissa sarjoissa vammattomien urheilijoiden kanssa.

Verryttelyyn kisavarusteissa

Jääkarhu-uinneissa olin ilmoittautunut neljään lajiin. Ensimmäinen oli heti kisan alussa ja kolme muuta vasta illalla. Välissä oli kuusi tuntia.

Verrasin ennen kisoja 25 metrin altaassa. Minun ensimmäisenä lajina oli 50 metrin perhonen. Menin odottamaan keräilypaikalle ilman valmentajaa. Samaan aikaan keräilyn kanssa ui yksi uintikaveri. Valmentajan piti odottaa häntä maaliin ja auttaa uintikaveri pyörätuoliin. Aikataulut oli tiukkoja. Etsin valmentajaa, mutta hän ei ehtinyt paikalle.  

Keräilyyn mennessäni odotin nimeni huutoa. Kuuluttajalla oli hiljainen ääni. Liian hiljainen minun kuulolle. Paikalla oli hirveä hälinä, enkä kuullut ketä kuulutettiin. Kun valmentaja tuli, olin myöhässä ja keräily erääni meni ohi. Erä uitiin ilman minua, kun en ollut ajoissa kisapaikalla. Harmitti, mutta ei maailma tähän kaadu. Seuraaviin kisoihin treenataan perhonen vielä parempaan kuntoon.

Muistin syödä eväitä ja venytellä. Seuraavaan lajiin oli aikaa niin paljon, että juttelin valmentajan ja kavereiden kanssa. Venyttelin istumapaikkojen takana lihaksia ja kävelin vähäsen. En halunnut lihasten väsyvän liikaa, koska jalat ja kädet tekevät uidessa töitä kovaa. 

Omaa vuoroa odotellessa

Ennen rintaa verrasin 100 metriä. Sit piti olla jo keräilyssä. En halunnut enää myöhästyä keräilystä. Äiti oli tullut varalta ennen seuraavia uinteja auttamaan valmentajaa, et ei tarvitse jännittää, ehdinkö keräilyyn ajoissa. Loput keräilyt sujuivat hyvin. Valmentajakin ehti ajoissa keräilypaikalle.

Rintauinnin starttilähtö sujui paremmin kuin lähdöt edellisissä kisoissa. Uintikin meni hyvin. Sen jälkeen tuntui ihan hyvältä. Jossain välissä vasen jalkaterä kuitenkin oli kääntynyt sisäänpäin ja uinti hylättiin. En itse huomannut sitä. En masennu siitäkään. Seuraaviin kisoihin potku treenataan taas kuntoon. 

Lähes suoraan rinnan jälkeen oli 100 metrin selkäuinti. Oli vähän rankkaa, että ehti edellisen uinnin jälkeen. En ehtinyt uimaan väliverraa. Söin nopeasti banaania ja join smoothieta, että sain lisäenergiaa. Tuntui hyvältä lähteä uimaan uudelleen toista kisalajia.

Kaksi lajia meni hyvin

Selkäuinnissakin lähtö oli hyvä. Kurkin vähän uidessa, vaikka pään piti olla vakaa. Käännös meni hyvin, ja uin suoraan käännöksen jälkeen. Aika ei ollut huono, mutta oli huonompi kuin ennätykseni. Valmentaja sanoi, että ollaan vasta aloituskaudessa eli nostetaan peruskuntoa - olisi outoa, jos ajat nyt paranisivat.

Viimeisenä uin vaparin 100 metriä. Starttihyppy oli parempi, sillä starttihyppyjä oli hiottu treeneissä.

Uinti meni hyvin. Ekassa 50 metrisessä kädet pyörivät nopeammin. Käännöksen jälkeen toisessa altaan mitassa käsivedot hiljenivät, mutta kovenivat loppuun mennessä. Alkoi jo väsyttää, siksi välissä vähän hyydyin. 

Kaikkea tapahtuu ja sattuu. En ole aiemmin uinut kilpailussa 100 metrin matkoja 50 metrin altaassa. Olen tyytyväinen selän ja vaparin tuloksiin sekä uinteihini. Päivä ei ollut enää niin surkea. Kaikesta saa kokemusta. Urheilija ei luovuta koskaan. Lisää treeniä vaan.

Urheilija ei luovuta

Lauantaina alkanut kisaputki jatkui viikon alussa Tampereen Slalomseuran omassa cupissa. Soveltavan alppihiihdon ryhmäläiset kuulivat niistä maanantain treeneissä, ja Tinja ilmoittautui heti mukaan. 

Maanantaina oli taas työpäivän jälkeen laskettelutreenit edessä. Ehdin ennen muita melkein tunniksi rinteeseen vapareita laskettelemaan ja löysin sisäisen rohkeuteni. Treeneissä valmentajat huomasivat rohkeuteni laskettelunopeuteen. En enää hidastanut vauhtia yhtään, vaan annoin vauhdin viedä. Valmentajat sanoivat, että hyvältä näyttää.

Sain harjoitella kädet selän takana ja lantio edessä -harjoitusta, sitten toinen käsi edessä käännöksissä ja toinen lantiolla. Tavoitteena oli lisätä rohkeutta lasketteluvauhtiin. Ilman sauvoja ne olivat tasapainoharjoituksia.

Päästiin treenien lopuksi laskettelemaan rataa. Rata oli samalla treeniä TSS-cup kisoihin ja Ellivuoren laskettelukisoihin. Mulle tuli ohje, että saisi olla vauhdikkaampaa laskettelua. Saa ottaa alussa lisää vauhtia, että pääsee nopeammin lasketteluvauhtiin. 

Kohti lauantain uintikisoja

Tiistaina oli töiden jälkeen vuorossa omatoimiset uintitreenit Tesoman uimahallilla. Lähdin tyytyväisenä uimaan kaupan kautta, josta ostin välipalaa ja valmisruuan. Harjoittelin yksin muiden TaTU:n parauimareiden lauantaina tekemää treeniä. Uin 3×50 metriä (25 kovaa+25 löysää) sekä vaparia, rintaa että selkää. Ohjelmasta jäi 100 metriä tekemättä, kun ei ollut kaveria ankkuriksi nilkoista kiinni pitämässä. 

Uin lisäksi läpi kisalajit, koska Jääkarhu-uintikisat lähestyvät. Kisat uidaan lauantaina Tampereen uintikeskuksella 50 metrin altaassa. Aion uida kisoissa 100 metriä selkää ja vaparia sekä 50 metriä rintaa ja perhosta. Perhosesta yritetään saada mulle kisoissa virallinen aika. Perhosuintia jännitän, kun kisaan ensimmäistä kertaa siinä lajissa. Muut kisalajit sujuvat jo. 

Uin yhteensä 1400 metriä. Muistin myös venytellä ja juoda. Uiminen virkisti ja piristi mieltä. 

Jälleen cupissa

Uinnin jälkeen kävelin työpaikalle hakemaan laskettelusuksipussiani. Olin sopinut työpaikkaohjaajan kanssa, että sen voi hakea uimisen jälkeen. Hanska hävisi kävellessäni bussipysäkille päin. Se oli tippunut taskusta, enkä heti huomannut. Käännyin etsimään sen, ja löytyi lopulta. Ehdin onneksi seuraavaan bussiin, ja pääsin ajoissa Mustavuoreen syömään välipalaa ja vaihtamaan monot jalkaan. 

Oli alkamassa Tampereen Slamonseuran omat cup-kisat. Laskin kisassa taas ensimmäisenä. Oman seuran laskettelukisat ovat hyvää treeniä tulevia laskettelukisoja varten. Pääsin laskettelemaan kaksi vaparia, joissa huomasin, et vauhti oli nopea. Menin valmentajan kanssa radan läpi ennen kisoja. 

Laskettelin radalla kolme kertaa. Kisassa lasketeltiin sama rata kahdesti. Sen jälkeen lasketeltiin vielä yksi harjoituskisalasku. Tuntui kivalta mennä sama rata useamman kerran, kun osasin mennä sen oikein kaikilla kerroilla. Ekassa vauhti jäi vähän vajaaksi maaliin tullessa. Toisessa kisalaskussa vauhti hidastui vähäsen matkalla, vaikka yritin pitää sen nopeana. En saanut vauhtia ihan niin nopeaksi kun ensimmäisellä ja kolmannella kierroksella. Kolmas lasku oli nopein.

Rohkeuteni oli löytynyt. Kisatunnelma oli jännittynyt, mutta mukava, kun kaverit tsemppasivat toisiaan. 

He toivottivat onnea kisaan ja kannustivat. Cup -kisat ovat hyviä, että löytää rohkeutta ja voi miettiä, mitä pitää seuraavaksi treenata. Urheilija ei luovuta, vaan jatkaa eteenpäin.