Harjoitellen kohti seuraavaa tavoitetta

Aurinkoisen ja onnistuneen kisamatkan jälkeen oli aika palata arkisten harjoitusten pariin. Kotimatkalla puheena ollut vuoden 2023 Special Olympics kesämaailmankisat antavat siihen lisämotivaatiota. Maailmankisoihin lähtijät valitaan lokakuussa. Sitä ennen on aika antaa näyttöjä.

- Tavoitteena on neljä kertaa viikossa treenata uintia. Lisäksi nostaa kuntoa, tehdä ahkerasti töitä kisoihin lähtemisen ja aikojen parantumisen suhteen, kuvasi Tinja suunnitelmiaan.

Viikonvaihteessa taas altaaseen

Kotiinpaluun jälkeinen treenaus alkoi suunnitelman mukaisesti lauantaina. Uiminen tuntui mukavalta, ja Tinja kävikin treenaamassa omatoimisesti kolmena päivää peräkkäin. 

- Tein treeniohjelmat uintilinkin avulla. Ohjelmat tuntuivat tiukoilta, mutta todella hyviltä. Sain harjoitella eri tekniikoita potkuissa ja hengityksessä. Lauantaina tuli uitua 2050 metriä, sunnuntaina 2300 metriä ja maanantaina 2025 metriä.

- Lauantaina harjoittelin vartalon kiertoa ja selän potkuja sekä rinnan potkuja, joista osa piti tehdä selällään. Sunnuntaina oli vaparin hengitystekniikkaa sekä rinnan käsivedot eri lajien, perhosen, vaparin ja rinnan, potkuilla. 

Maanantaiaamuna ei kaksi peräkkäistä treenipäivää tuntunut missään. Tinja oli reippaalla tuulella jo aamusta alkaen. Hän päätti aloittaa viikon pyöräilemällä reilun kymmenen kilometrin matkan työpaikalle. Aktiivisuusrannekkeen tulos kannusti pyöräilijää: ”Harjoittelu tällä tasolla parantaa aerobista kapasiteettiasi, joten tähän tehoon on hyvä tähdätä säännöllisissä treeneissä.”

Töiden jälkeen Tinja suuntasi työpaikkaa lähinnä olevalle uimahallille harjoittelemaan vapaauintia.

- Vapariharjoittelussa keskityin hengitystekniikkaan ja potkuihin.

Ohjatut treenit jatkuvat

Kolmen omatoimisen treenipäivä jälkeen oli vielä uimaseuran ohjattu harjoitus. Parauimareiden pyynnöstä TaTU järjestää perusharjoittelukauden jatkoksi lyhyen kevätkesän harjoittelukauden SM-kisoihin treenaamista varten. Ratavuoroja ei saatu uimaseuran kotikaupungista, Tampereelta, mutta onneksi Ylöjärven puolella se oli mahdollista. Vuorossa oli pitkästä aikaa pelkästään vapaauinnin treenausta.

- Uin itse ennen treenejä 300 metriä joka lajia. Uintitreenit sujuivat hyvin. Eilen mentiin vaparin potkuja laudan kanssa. Lättäreillä piti tehdä lujia vetoja, ja ilman lättäreitä käsivetoja niin, että pää pysyy vedessä. Sitten 9 x 50 vaparia starttilähdöillä.

- Treeneissä sujui starttihypyt ja potkut hyvin. Pitää kehittää vaparin hengitystekniikkaa lähinnä. Hengittää aina joka toisella käsivetojen jälkeen sivulle, ettei pää nouse kokonaan vaan vähäsen, kun hengittää sivulle. Se on tärkeä muistaa.

Isän neuvoilla läpi yksityiskohtia

Neljän peräkkäisen treenipäivän jälkeen oli muutaman lepopäivän vuoro. Viikon lopulla Tinja matkasi Itä-Suomeen viettämään syntymäpäiviään. Samalla reissulla hän pääsi toiveensa mukaisesti uimaan masters-uinnissa kilpailevan isänsä kanssa. Ei ole vaikea päätellä, mistä kipinä uimiseen on lähtöisin.

- Kävin isän kaa läpi selän tekniikkaa. Sain selän asennon, potkut ja käsivedot oikein isän neuvojen ansiosta. Sain selän kaarrelleen potkuilla, ja navan lähemmäs pintaa. Tein yhdellä kädellä kerrallaan käsivetoja. Käsi ei saa mennä ihan korvan läheltä, vain lähempää, et menee oikein. Nyt sain ne menemään oikein.

- Isän kanssa treenaaminen oli kivaa. Sain hyödyllisiä neuvoja, joita voin harjoitella omatoimisesti, tuumasi Tinja tyytyväisenä treenin jälkeen.

Mitalit muistona Maltan Special Olympics -kisoista

Special Olympics Maltan kutsukisat oli onnistunut tapahtuma, vaikka järjestelyissä oli pieniä pulmia. Myös Tinjan divisioonan selkäuinnissa sattui ja tapahtui.

Kilpailupäivän aamu alkoi hienosti: aurinko paistoi edelleen pilvettömältä taivaalta, bussi vei ajoissa paikalle ja uimarit ehtivät altaaseen verryttelemään. Edellisen päivän kokemuksen jälkeen osasi olla iloinen pienistä asioista.

Tinjan ensimmäinen kilpailu, 50 metrin selkäuinti, alkoi pian verryttelyn jälkeen. Kisoissa urheilijoilla ei saanut näkyä uimaseurojen logoja, joten Tinjankin täytyi kääntää lakkinsa nurin. Nurin käännetyn lakin kanssa oli ongelmia, ja korvalle vedettäessä siitä lohkesi palanen. Se ei tahtia haitannut. 

Lähtöavustaja oli saapunut paikalle, mutta hänen perehdytyksensä taisi jäädä hiven vajaaksi. Avustaja ei koskettanutkaan vihellysrefleksillä. Uinnin ajanottajat laittoivat kellon käyntiin, mutta uimarit pysyivät paikallaan. Siten saadut ajat eivät anna mahdollisuutta verrata aikoja aiempiin aikoihin.

- Kisalähtöhommassa oli hässäkkää. Paikoillemme vihellys ekana, sit tuli lähtövihellys liian nopeasti, sanoi valmentaja. Koskettaja ei tajunnut koskettaa, kun pilli vihelsi. Eikä kukaan lähtenyt. Sen jälkeen meille huudettiin menkää ja heilautettiin käsiä. Kosketus tuli myöhässä mun käteen, kertasi Tinja vaiherikasta kisan alkua.

Koska Special Olympics kilpailuissa jokainen erä eli divisioona palkitaan erikseen, ei aika ollut kisojen kannalta merkityksellinen. Mutta kivahan se olisi ollut tietää, koska uimareilla on tapana verrata uintiaikaa aiempiin suorituksiinsa. Tinja ui omaa tasaista vauhtiaan koko altaan mitan, ja tuli erässään toiseksi. 

Rintauinti sujui jo ilman kommelluksia. Mutta aivan yllätyksetön ei sekään ollut. Special Olympics urheiluissa on tavoitteena, että urheilijoiden kyky kilpailla saadaan divisioinnilla tasattua niin, että kenellä tahansa on mahdollisuus voittaa. Yleensä naiset ja miehet kilpailevat eri lähdöillä. Näissä kisoissa muun muassa 50 metrin rintauinnissa kaikki kilpailivat samassa sarjassa sukupuoleen katsomatta.

Tinja nautti uinnista, ja tuloskin oli parempi kuin Suomessa 50 metrin altaassa uitu paras virallinen aika. 

- Kisat ovat kovia täällä. Uimareita etsitään eräkokoontumisiin. Niitä huudettiin nimiltä katsomosta. Lähdöt menevät sekaisin, ja saa odottaa vuoroaan. Markka huolehti minut ja Jukon ajoissa, raportoi Tinja kisojen tiimellyksessä. 

4 x 25 metrin vapaauintiviestissä Suomen joukkueen miehet uivat ensimmäisen ja viimeisen osuuden ja naiset siinä välissä. Joukkue sijoittui neljänneksi. Uimareita jäi hieman harmittamaan se, että isäntämaan toinen joukkue sai mitalin, vaikka yksi sen uimareista lähti liian aikaisin seinästä. Mutta omaan suoritukseen oltiin tyytyväisiä. Kun tekee parhaansa, ei enempää voi vaatia.

- Viestissä tunnelma oli korkealla, kun siinä kannustettiin kavereita. Matkaan sain lähteä vasta kun toinen uimari on osunut kädellä seinään. Silloin vaihtuu vuoro. Vaihdot onnistuivat hyvin. Viestissä piti mennä täysillä, niin lopussa väsytti. Sain mustelman altaasta noustessa.

Maltan Sisujengi valmentajineen.

Koska Tinjan kaikki kisauinnit olivat jo maanantaina, hän pystyi tiistaina keskittymään joukkuekaverien kannustamiseen. 

Hilpeä joukkue saapui torstaina puolen yön jälkeen koti-Suomeen väsyneenä, mutta tyytyväisenä reissuunsa. Kisat ovat ohi, ja elämä jatkuu muutamaa kokemusta rikkaampana. 

- Hyvin sujui. Mä olen tyytyväinen omiin suorituksiini. Nyt on mitalit, kommentoi Tinja.

Sisujengin Maltan kisoista ja tuloksista voit lukea Suomen Paralympiakomitean kotisivuilta:

Suomalaisurheilijat hyvässä mitalivauhdissa Maltan Special Olympics -kisoissa

”Huomasin seisovani palkintopallin keskimmäisellä paikalla” - Maltan Special Olympics -kisat päättyivät iloisissa suomalaistunnelmissa

Sisujengiläinen pääsi Maltalle

Aurinkoinen sää vastaanotti perjantaina Special Olympics delegaatiot Maltan Special Olympics juhlahumuun. Kisojen ajaksi oli luvattu hellettä ja aurinkoa taivaan täydeltä. Voiko kisoille toivoa parempaa säätä?

Viimeistelyharjoitukset

Ennen perjantain matkapäivää oli vielä kahdet ohjatut harjoitukset koto-Suomessa. Varsinainen valmentaja oli poissa, mutta onneksi hänelle löytyi sijaisia. Sijaiset katsoivat uimareita uusin silmin, ja Tinjakin sai heiltä vielä viime hetken neuvoja.

Maanantain Ylöjärvellä uitu harjoitus vaihtui kesäkaudeksi tiistaille. Tinjan osalta harjoitukset painottuivat rinta- ja selkäuinnin lähtöihin, käännöksiin ja maaliin tuloihin. Uimari oli itse tyytyväinen harjoituksiin.

- Tiistain treenit olivat hyvät. Meillä oli kolme rataa käytössä. Alkuverraa uin ennen treenejä. Rintauinti sujui hyvin ja selkäkin alkoi sujua. Henna kommentoi ja neuvoi lähdöissä. Sain lähtöliu’ut yli lippusiimojen.

Keskiviikon harjoitukset olivat Tinjalle kevään viimeiset. Nämäkin treenit uitiin kokonaan verryttelyvauhdilla.

- Keskiviikkonakin valmentajat katsoivat ja antoivat neuvoja. Mä menin rintaa vedestä seinäpotkulla ja keskityin liukuun, käsivetoihin ja potkuihin. Sain käsivedot tehtyä niin, että rintakin nousi. Selässä onnistuin pitämään leuan lähempänä rintaa. Sai olla tarkkana, ettei pää käänny vaan vartalo.

Maltalle!

Hartaasti odotetun kisamatkan lähtö aikaistui puolesta päivästä aamuvarhaiseen. Tinja matkusti torstaina töiden jälkeen yöksi toisen uimarin luo, että ehti nukkua hieman pidempään.

- Iloisin mielin lähen kisoihin ja loman viettoon.

Sisujengi Maltalla. Kuva: Special Olympics Finland 

Muutaman hyvin nukutun tunnin jälkeen Suomen joukkue, Sisujengi, tapasi toisensa Helsinki-Vantaan lentokentällä. Matka kisoihin saattoi alkaa. 

- Ei ollut vaikeuksia herätä. Kentällä oltiin 4:20. Lentomatkat sujuivat hyvin. Nukuin ekassa lentokoneessa ja toisessakin vähän. Sit kuuntelin musaa, kertoi Tinja matkakuulumisissaan.

- Maltalle tuntui jännittävältä tulla. Meillä oli opas vastassa ja bussikuljetus hotellille. Viiden tähden hotelli on loistava, hyvä ilmastointi hotellihuoneessa. Täällä on lämmintä ja aurinkoista, ei sada vettä. Tavattiin eri maiden urheilijoita. 

Viimeinkin kisa-altaassa

Kisat uidaan Gzirassa sijaitsevissa ulkoaltaissa. Tal-Qroqq Sport Complex on maltalaisen kilpaurheilun tärkein tapahtumapaikka. Siellä on täysikokoinen 50 metrin olympiauima-allas ja 25 metrin uima-allas. 50 metrin kisamatkat uidaan olympia-altaassa ja 25 metrin uinnit 25 metrin altaassa. 

Lauantaina uimarit pääsivät tutustumaan kisa-altaisiin. Eri puolilta Suomea tulevat uimarit pääsivät silloin ensimmäisen kerran testaamaan kuinka viesti sujuu. Helle ja pilvetön taivas olivat hyvä sää testata myös uusia kisavarusteita, peilaavia uimalaseja.

- Hyvin menee. Täällä on ollut kivaa. Treenit on vedetty kisa-altailla. Kisa-altaat olivat hyviä. Mentiin kaikki kisalajit läpi treeneissä. 25 metrin altaassa uidaan viesti ja 50 metrin muut lajit. Nyt levätään. Illalla on avajaiset.

Sunnuntaina oli ensimmäinen tulikoe. Silloin suoritettiin divisiointi eli luokittelu-uinnit. Pientä jännitystä kisapäivään toi se, että bussi vei uimarit ensin aivan toiselle kisapaikalle. Uimapaikalle päästyään Suomen edustusjoukkueen uimarien ei ollut lupa mennä suihkuun eikä verryttelyuintiin. 

- Reippaasti piti toimia. Me saatiin valmentajilta ohjeistus: vaihtakaa uikkarit ja verkkarivaatteet, ei suihkuun tai verraa. Muut maat verrasivat. Meille ei oltu järjestetty verra-aikaa altaille. Sitä me ihmeteltiin. Venyteltiin, ja lajittelu alkoi suoraan sen jälkeen.

Kun lähtövihellys ei kuulu

Kaikki Tinjan uinnit olivat aamupäivällä. Ensin oli vuorossa selkäuinti, vajaan tunnin päästä rintauinti ja heti perään vapaauinnin viesti. Valmentajat eivät saaneet tulla kilpa-alueelle, ja uimarien avustaja oli vieraskielinen, joten kommunikointi oli hankalaa. Siksi kaikki ei mennyt aivan niin kuin kuulovamman vuoksi olisi pitänyt.

- Sekoilua tää on. Selkäuinnin lähdössä en saanut koskettajaa, vaikka sanottiin kisajärjestäjille. Kisajärjestäjät eivät ymmärtäneet. Viivästyin lähdöstä. Mä odotin koskettajaa. Yritin olla lähtöasennossa. Huomasin, että vieruskaveri oli lähtenyt. Pääsin itse lähtemään. Sain uitua ja tulos oli 1:12,03. Rintauinnissa sain kosketuksen. Se oli hyvä kosketus. Aika oli 1:15,43.

Avustajan tarve lähdöissä on nyt selvitetty. Maanantain varsinaisessa kisauinnissa hänen pitäisi olla antamassa Tinjalle lähtökosketus molemmissa lajeissa. Viestiuinnissa on altaasta lähtö, joten siinä kolmantena osuutensa uiva Tinja ei tarvitse kuuloa. 

Selkäuinnin aika oli lähtöongelmista johtuen hieman viimeaikaisia aikoja heikompi, mutta rintauinnin aika oli vastaavasti hieman parempi kuin aiempi pitkässä altaassa uitu tulos. Se, missä divisioonassa Tinja tulee uimaan, selviää ennen huomista. Pienistä vastoinkäymisistä huolimatta kilpailutahto on kova.

- Sen näkee. Teen parhaani ja uskon itseeni.

Viikko Maltalle lähtöön!

Kisat lähenevät, ja valmistautuminen etenee. Viikolla on tehty treenejä totuttuun tapaan, mutta niiden ohella alkoivat varsinaiset matkavalmistelut. Viimeiset edustusasutkin tulivat postissa.

Monien yhteensattumusten vuoksi Tinja oli maanantaina treeneissä kahden valmentajan kanssa.

- Valmentajan kanssa käytiin läpi selän ja rinnan tekniikkaa. Ensimmäinen uintiharjoitus oli selkää täysillä toiseen päähän ja rauhallista rintaa takaisin. Siinä näki, meneekö vartalonkierto oikein.

- Rintauinnissa harjoiteltiin edellisen viikon käsivedon tekniikkaa ja hiottiin starttihyppyä, liukua ja käännöstä. Harjoiteltiin rintauinnin starttihyppyjä, jossa jalat olisivat mahdollisimman suorana lähtöpallilla. Polvet ei saa olla liian koukussa, etten kaadu altaaseen. Ponnistaessa molemmat jalat ponnistaa, että saa napakan liu’un lippusiiman ali, kertaa Tinja harjoitusten kulkua.

- Aluksi se oli hankalaa, kun menin liu’ussa vähän liian syvälle. Silloin ei ole liuku niin hyvä. Lopulta starttihyppy onnistui niin, että olin lippusiiman ali menossa hyvässä liu’ussa. Käännöstä tehdessä pitää olla napakka potku, että pääsee liukuasentoon.

Uimaan lakosta huolimatta

Loppuviikolla lakko sulki Tampereen uimahalleja, ja viikon toiset yhteistreenit jouduttiin perumaan. Avoinna oli vain Kalevan uintikeskus, joten työpäivien jälkeen Tinja suunnisti sinne omatoimisiin harjoituksiin. 

- Keskiviikkona kävin läpi maanantain uintitreeniä. Starttihyppyjä ei pystynyt harjoittelemaan, koska oli muita uimareita samassa altaassa. Harjoittelin rinnan liukuasentoa vedessä seinäpotkulla. Selässä harjottelin vartalonkiertoa. Se tuntui haastavalta aluksi, mut lopputreeneissä alko sujua.

Torstaina Tinja ehti uimaan jo iltapäivällä, jolloin hallissa oli hetken aikaa paremmin tilaa. Aluksi samassa altaassa oli kaksi muuta uimaria, mutta sitten allas tyhjeni hetkeksi.

- Silloin pystyi harjottelemaan starttihyppyjä rintaan. Neljä kertaa ehdin harjoitella, sitten tuli lisää uimareita samaan altaaseen, jolloin tein vedessä starttilähdöt seinäpotkulla. Harjottelin myös selän starttilähtöjä. Selkäuinnin lähdössä huomasin, että pää menee liian syvälle veteen. Päätin harjotella muutaman kerran, että saan onnistumaan sen. 

Tanssia ja tsemppausta 

Maltan matkan lähestyminen näkyi kisa-asujen ja harjoitusten ohella viestinnässä. Keskiviikkona tuli pikainen pyyntö: Kisajärjestäjät Maltalla toivoivat urheilijoilta tanssivideoita. Ne tuli toimittaa saman päivän aikana. Niinpä työpäivän ja uintitreenien välissä oli tanssikuvaus. Videot julkaistaan myöhemmin Maltan Special Olympics -sivuilla.

Myös torstaina oli työpäivän ja uintiharjoitusten välillä pientä extraa. Tinja sovitti siihen Maltan matkaan liittyvän haastattelun. Haastattelu julkaistiin perjantaina. Sitä on jaettu useissa some-postauksissa. Juttu huomattiin myös uimaseurassa ja Tinja sai muun muassa TaTU:n Facebookissa tsemppitoivotukset kisoihin. 

- Haastattelu jännitti, mutta se sujui hyvin. Haastattelun lukijoilta on tullut tsemppiviestejä ja toivotettu onnea. Se on kannustavaa. Niitä on ollut kiva lukea. Kiitän kaikkia, jotka ovat tsempanneet.

Käsivetojen harjoittelua

Maanantaina matka suuntautui jälleen Ylöjärvelle ohjattuihin uintitreeneihin. Paluu kisakuntoon alkoi treeneissäkin rauhallisella ja kevyellä tekniikkapainotteisella harjoittelulla. Uintimatkaa kertyi 650 metriä. Se on Tinjalla tähän mennessä kaikkien aikojen lyhin treeneissä uitu matka.

- Maltan kisoihin treenaus alkoi. Uin ennen treenejä selkäuintia ja rintauintia, molempia 100 metriä. Treeneissä otin rauhallisesti 4 x 50 metriä rintaa starttihypyllä ja 5 x 50 metriä selkää. Katsottiin tekniikkaa: lähdöt, käännökset, maaliintulot, potkut ja käsivedot. 

- Rintauinnin potkut menivät hyvin. Rinnassa piti kiinnittää huomiota käsivetoihin. Mulla on ollut liian pitkä liuku, ja se on hankaloittanut käsivetoja. Käsivedot ei ole ajoittunut oikein potkuihin nähden. Sitten liuku pitää olla hyvä, kädet suorana, ei liian koukussa. Mulla on jäänyt kyynärpäät koukkuun ja lähelle vartaloa. Pitää huomioida, että leuka ei nouse liian ylös. Käännökset ja maaliintulo menivät niin kuin pitikin. 

- Selässä harjoiteltiin asentoa, ettei pää mene liian syvälle veteen. Katson kattoon ja mulla leuka nousee vähän liian ylös. Sitten piti laskea käännöksen ja maaliintulon käsivedot lippusiimalta. Valmentaja neuvoi, että käsi pidetään suorana ennen seinää, kun teen käännöstä. Maaliin tullessa pitää jättää viimeisen vedon jälkeen käsi suoraksi. Rauhallisella vauhdilla käsivetoja tuli lippusiiman jälkeen 9-10.

Keskiviikon treeneissä uintimatka kasvoi kilometriin. Harjoittelu keskittyi maanantain tavoin tekniikkaa. Rintauinnin aikana piti keskittyä jälleen käsivetoihin ja selkäuinnissa vartalonkiertoon.

- Molemmissa lajeissa oikean käden sormet jäivät uidessa haralleen. Silloin ei pääse kunnolla eteenpäin, koska veden vastus ei ole hyvä. Sormet pitää yrittää saada kiinni toisiinsa. Ne tarvitsee harjotusta.  Vasemmassa kädessä ote oli ihan hyvä. 

- Rintauinnin liu’ut olivat parempia kuin maanantaina. Käsivetojen jälkeen pitää vielä saada rintaa nousemaan.

- Selkäuinnissa samalla kun tekee käsivetoja, niin vartalon pitää kiertää vähän. Sain tuntuman, miten se menee.

Tähän mennessä kaikissa treeneissä on keskitytty lähinnä uimiseen ja sen tekniikkaan. Jatkossa tavoitteena on myös voimaa lisäävät harjoittelut. 

- Valmentaja ehdotti puntteja, kahvakuulaa ja jumppamattoa omatoimiseen kuivaharjoitteluun. Punteilla ja kahvakuulalla treenataan ranteita. Hän tekee myöhemmin omatoimiohjeet.