Alppihiihtoleiri Tahkolla


Torstain matkustin isän luo yhdeksi yöksi ennen leiriviikonloppua. Matkustin junalla Kuopioon. Mukana reppu, matkalaukku ja suksipussi. Suksipussi mahtui pystyyn vaunuun etuosaan pyörätuolipaikalle. Mulla oli istumapaikka sen lähettyvillä. Pyörätuolipaikalle ei tullut ketään koko matkan aikana. Kuuntelin musiikkia, selasin nettiä ja söin välipalaa. Pääsin turvallisesti perille. Olin väsynyt matkasta, mutta tyytyväinen. Isä oli Kuopiossa asemalla vastassa. 

Perjantaina käytin koirat isän kanssa lenkillä ja sain itsekin happea. Sitten isä heitti Tahkolle Special Olympics lasketteluleirille. Kivalta tuntui lähteä. 

Majoittumista ja tasapainoilua

Majoitus oli Tahkon keskustassa aika lähellä rinteitä. Olin ensimmäinen majoittuja kolmen hengen huoneessa. Mukavan tuntuinen huone oli. Ikkunasta näkyi metsää. Sänky oli pehmeä nukkua. Nukuin kuin tukki.

Sain huonekavereiksi Sagan ja Saimin. Saimin kanssa oon ollut aiemmin, mutta Saga oli uusi huonekaveri. Leirillä oli kaikki tutut kaverit ja valmentajat. Mukana oli pari uuttakin. Leiriläisiä oli yhteensä 16.
 
Illalla oli tasapainoharjoituksia: piti seisoa yhdellä jalalla, tasapainotella kepin päällä ja muita tuttuja juttuja. Yhden jalalla tasapainoharjoittelu tuntui vaikealta aluksi. En meinannut pysyä pystyssä. 

Kepin heitto oli ihan uusi juttu. Siinä piti ottaa koppi heitosta ennen kuin keppi kolahtaa maahan. Kepin heitto kaverin kanssa onnistui hyvin. Sain kopin kepistä ja niin sai kaverikin. 

Pienryhmissä rinteeseen

Lauantaina aamuna kaveri herätti, kun olin ajatuksissani laittanut hälytyksen perjantaille, vaikka piti lauantaille laittaa. Ehdittiin hyvin aamupalalle ja treeneihin. Hyvä kun oli huonekaveri.  

Saatiin rinteeseen hissiliput ja Special Olympics liivit. Laitettiin sen takia liivit, et tunnistetaan porukkaan kuuluvat. Ettei sekoitu muiden laskettelijoiden sekaan omasta porukasta.


Aamulla jakaannuttiin pienryhmiin. Valmentajat päättivät, ketkä olivat samassa. Kolme ryhmää oli. Tehtiin niissä erilaisia harjoituksia. Samassa ryhmässä mun kanssa oli Veera, Erika, Saga ja Saimi. Meillä oli Virpi valmentajana.

Mentiin länsirinteille laskettelemaan. Rinteet olivat hyviä ja riittävän haastavia. Ne olivat erilaisia verrattuna Mustavuoren rinteisiin: pidempiä kuin Mustavuoressa, vähän jyrkempiä. Alastulo-osuudet olivat haastavia alkuun. Vähän jännitti, että pysyykö pystyssä. Tykkäsin lasketella niissä. Tuli kokemusta. 

Tekniikkaa ja ensimmäinen rata

Ensimmäisissä treeneissä harjoiteltiin vartalonkiertoa, jossa kädet painaa vuoronperään toiseen polveen. Silloin toinen suksi kantaa ja kääntää lasketellessa. Oikealle kun kääntyy, niin kädet menevät oikealle polvelle ja painaa, vasemmalle mentäessä vasempaan polveen. Vartalo kääntyy sinne suuntaan, missä tolppa on: oikealle mentäessä oikealle ja vasemmalle mentäessä vasemmalle. Ne olivat aluksi mulle haastavia. Tein vartalonkiertoa väärälle puolelle. 

Laskettiin myös kädet kiinni polvissa ja muisteltiin lasketteluasentoa, että radalla pystyy menemään oikeassa asennossa. Se sujui aika hyvin, mutta käytiin läpi yhdessä, kun osalla jää selkä pystyyn. Hyvin meni treeni, ja muistin asennon aika hyvin.

Tekniikkaharjoituksia oli ennen rataa ja radalla päästiin kokeilemaan samat asiat. Aamulla oli helpon tuntuinen rata. Oli hyvät käännösvälit radalla tolppien välillä. Tolpat olivat siis kauempana toisistaan. Silloin on enemmän aikaa ajoittaa käännös ennen tolppaa. Aika monta kertaa mentiin rata läpi.

Radalla piti kiinnittää huomiota käännökseen, lasketteluasentoon ja siihen, että menee oikein kiertäen ne tolpat. Osasin mennä tolpat oikein ja lasketteluasento oli aika hyvä, vaikka sitä pitää harjoitella vielä vähän lisää. Vartalonkierto meni radallakin välillä ihan sekaisin. Kääntyvä puoli sekoittuu.

Lauantain toinen ratatreeni

Iltapäivällä oli taas ratalaskua. Harjoiteltiin radalla aamuisia tekniikkatreenejä ja tehtiin sama vartalonkiertoharjoitus, jota mentiin aamulla. Saatiin lisäharjoitusta. Valmentajat kertoivat huomioita tekniikkalaskujen jälkeen. 

Minulle sanottiin asennosta, että selkä ei ollut panssarina edessä ja sauvat jäivät liian ylös - niiden piti olla alempana. Piti kokeilla saada yhdellä sauvalla juonesta kiinni. Se olikin hyvä neuvo, pitää jatkaa itse treenaamista sillä ohjeella. 

Vartalonkierto on vaikea. Minun piti mennä valmentajien kanssa rata läpi. Menin perässä ja katsoin, mitä valmentaja teki. Ekana menin kädet ulkosuksen jalalla ja sitten yhden sauvan kanssa. Ne olivat harjoitukset minua varten, et sain tietää, mikä oli mennyt vikaan laskettelussa.


Iltapäivän rata oli tarkoituksella tiukempi ja haastavampi aamuiseen verrattuna. Radalla oli 8 tolppaa. Mentiin yhden tolpan ympäri kääntyen toiselle tolpalle. Käännöksen ajoittaminen oli hankalampaa, koska menin liian pitkälle, eikä käännös osunut oikein. Laskettiin rata niin monta kertaa, et vauhti kasvoi ja käännökset onnistuivat menemään oikein.

Muistin harjoitukset aika hyvin. Iltapäivällä keskittyminen lasketteluasentoon ja sauvojen pitämiseen alhaalla onnistui aamua paremmin. Keskityin myös vauhtiin, etten jarruta radalla.

Radalta mentiin kaakaolle ja sen jälkeen osa porukasta jäi rinteisiin, osa lähti hotellille. Jäin rinteisiin vähäksi aikaa, koska oli vielä virtaa lasketella vapareita. Osa kavereistakin jäi rinteisiin. Lasketeltiin eturinteillä. Tehtiin 5-6 vaparia. Sitten lähdettiin saunaan ja syömään. 

Vielä kerran rinteeseen

Sunnuntaina mentiin porukalla ensin tuolihissillä ylös ja lasketeltiin takaisin alas, että päästiin  ankkurihissille, josta noustiin ylös länsirinteille. Matkalla tuolihissille kaaduin kahden kaverin väliin ankkurihissin ohituksen jälkeen olevassa mutkassa. Yritin pitää turvaväliä laskettelijakavereihin. Toinen tuli takaa ja toinen edestä. Yritin katsoa edessä olevaa ja lähteä kiertämään. Menetin tasapainon, horjahdin ja kaaduin. 

Kaatuessa suksi lähti jalasta. Laskettelukaverin isä ja ratamestari Make jäivät auttamaan ja katsomaan, että kaikki oli hyvin. Pääsin itse ylös. Ratamestari auttoi ja painoi suksen siteen alas, että sain sen takaisin jalkaan. 

Päästiin lopulta tuolihissille. Olen käyttänyt tuolihissiä joskus aiemminkin. Tuolihissillä ylös meno tuntui mukavalta pitkän ajan jälkeen. Sai istua paikallaan ja katsoa maisemia. 


Koko aamupäivä meni radoilla. Meillä oli kaksi rataa. Toinen oli samassa paikassa kuin lauantaina ja toinen oli viereisessä rinteessä. 

Toisella radalla piti mennä kahden tolpan välistä tai kiertää molemmat. Käännös piti ajoittaa tolppien väliin. Se olikin haastavampi homma, kun piti tehdä pyöreämpää käännöstä. Menin laskettelukaverin perässä samoja jälkiä, niin onnistuin menemään radan oikein. Toisella kierroksella yhdessä kohtaa rataa olisi pitänyt mennä tolppien välistä, mutta kiersin ne molemmat. Loppurata meni oikein.  

Toinen rata oli samanlainen kuin lauantaina. Oli aina yksi tolppa, mikä piti kiertää. Osa tolpasta mentiin metsän puolelta ja osa ankkurin puolelta kiertäen. Meillä oli 6-8 tolppaa radoilla.  

Lopeteltiin treenit aiemmin kun ohjelmassa oli, kun piti pakata loput tavarat ja luovuttaa huone. Sen jälkeen mentiin syömään ja oli leirin lopetus. Leirin lopetuksessa valmentajat kehuivat laskettelijoita ja osa sain tsempparijutut. Äitini saapui leirin päätökseen ja tutustui osaan kavereistani. 

Rinteet tulivat tutuiksi

Leirin jälkeen jäin vielä äidin kanssa laskettelemaan. Mentiin leirillä lasketut rinteet läpi ja osa oli uusia rinteitä, mitä laskettiin. Kokeiltiin eturinteiden tuolihissiä, jossa ekaksi en huomannut nousta ajoissa pois. Hyppäsin ja suksi lähti jo toisen kerran jalasta. Äiti haki suksen hissin edestä. Sain sen itse jalkaan. Kokeiltiin uudestaan samaa hissiä. Toisella kerralla pääsin ajoissa hissistä pois. 

Ennen kotiin lähtöä lasketeltiin vielä kisarinteet. Toisessa rinteessä vauhti oli ankkurista poistuessa hyvä ja pääsin jarruttamatta alas saakka. Ne olivat vähän vaativampia, mustia rinteitä.

Leirillä oli mukavaa. Opin uusia asioita.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti